tiistai 24. toukokuuta 2011

Takaisin luontoon! Iloa uudesta kirjasta, osa 3


Toim. Maria Laakso, Toni Lahtinen ja Päivi Heikkilä-Halttunen: Tapion tarhoista turkistarhoihin. Luonto lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. 328 sivua. Tietolipas 235. SKS 2011. Kansikuva Inari Krohn. Kannen toteutus Jaana Tarsa.












Toissapäivänä oli taas lystiä asioida postissa ja noutaa tekijänkappaleet artikkelikokoelmasta Tapion tarhoista turkistarhoihin. Luonto lasten- ja nuortenkirjallisuudessa.

Kirjahanke on ollut vireillä Rouva Huun työpöydällä pari vuotta ja on ollut innostavaa tehdä töitä kahden Tampereen yliopiston Suomen kirjallisuuden jatko-opiskelijan, Maria Laakson ja Toni Lahtisen, kanssa.

Teos tarkastelee suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta ajankohtaisesta näkökulmasta: artikkeleissa tutkitaan, millaisia luontokäsityksiä kirjallisuus on lukijoilleen tarjonnut Topeliuksen päivistä 2000-luvulle. Ekokriittiset luentansa saavat Zacharias Topeliuksen Luonnonkirjan sekä satujen ”Vattumato”- ja ”Sampo Lappalainen” lisäksi muiden muassa Yrjö Kokon Pessi ja Illusia, Tove Janssonin Muumipeikko ja pyrstötähti ja Muumipappa ja meri, Leena ja Inari Krohnin kuvakirja Vihreä vallankumous sekä Leena Krohnin lastenromaani Ihmisen vaatteissa, Ville Suhosen elokuva ja varhaisnuorten romaani Poika ja ilves sekä Tuomas Nevanlinnan lastenromaani Antero joutuu luontoon.

Rouva Huun artikkeleissa luupin alla ovat Kaarina Helakisan ja Katriina Viljamaa-Rissasen kuvakirja Elli-velli-karamelli ja Jukka Itkosen lapsille suunnattu luontolyriikka.

Artikkelit käsittelevät luontokuvausten ja -käsitysten sidoksia kirjallisuushistoriaan sekä lastenkirjallisuudelle keskeisiin lajeihin. Teoksessa pureudutaan myös laajempiin teemoihin (lapsen ja luonnon suhde, luonnon sukupuolittuminen, eläinsuojelu, ympäristön saastuminen ja ympäristöaktivismi). Kirjoittajat ovat ekokritiikkiin ja lasten- ja nuortenkirjallisuuteen perehtyneitä kirjallisuudentutkijoita.

Ekokriittistä kirjallisuudentutkimusta on Suomessa julkaistu vielä varsin vähän. Toivomme artikkelikokoelman kiinnostavan kirjallisuudentutkijoiden ja –opiskelijoiden lisäksi myös eritoten päiväkotien ja koulujen opettajia, jotka etsivät lastenkirjallisuudesta konkreettisia esimerkkejä luontosuhteen työstämiseen yhdessä lasten kanssa.



Huomenna Rouva Huu pyrähtää siippansa kanssa Tallinnaan parin päivän kevätmatkalle. Paikalliset kirjakaupat pääsevät varmasti tarkkaan syyniin.

Eilen ilmestyneessä Hiidenkivi-lehden numerossa 2/2011 Anna Heikkola on haastatellut suomalaista, mutta sittemmin Tarttoon muuttanutta ja viroksi kirjoittavaa Mika Kerästä. Keräseltä on suomennettu yksi lastenromaani Kätketty hopeinen aarrearkku (Avain 2010), johon Rouva Huu lupaa palata reissun jälkeen.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onnea uudelle julkaisulle! Hienoa, kun saatiin jälleen uutta, ajankohtaista lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimusta julki Suomessa.

Marja

Anonyymi kirjoitti...

erittain mielenkiintoinen, kiitos

Flora kirjoitti...

Tämä on keväällä jäänyt minulta huomaamatta. Juuri tällaista kirjaa olen kaivannut työssäni ympäristökasvattajana! Hankin sen käsiini välittömästi!

atronii kirjoitti...

Pessin ja Illusian muistan mm. tarinasta Valkoinen kuolema. Muumipapan ja meren näin kerran Kansallisteatterissa.