lauantai 15. lokakuuta 2011

Mummon ja vaarin kanssa ei ole kiire mihinkään


Maikki Harjanne: Minttu ja mummo. 32 sivua. Otava 2010.

Maikki Harjanne: Vanttu ja vaari. 26 sivua. Otava 1983. 5. painos 2011.










Maikki Harjanteen Minttu-sarjaa sopii verrata ruotsalaisen Gunilla Bergströmin Mikko Mallikas -sarjaan.

Molemmat alkoivat realistisen lastenkirjallisuuden "kultaisella" 1970-luvulla ja ovat uhmanneet aikaa ja valloittaneet puolelleen yhä uusia lapsisukupolvia.

Minttu- ja Vanttu-kirjat keskittyvät lapsen arkisiin pieniin ja suuriin sattumuksiin. Ne sopivat hyvin hiljattain puhumaan oppineelle lapselle monien selkeiden yksityiskohtien ja tunnistus- ja muiden toiminnallisten pikkutehtävienkin ansiosta.





Minttu ja Mummo -kirjan keskusaiheena on lapsen yökyläily. Minttu matkaa itsenäisesti bussilla peräti neljäksi päiväksi mummolaan. Minttu nauttii mummon jakamattomasta huomiosta. Yhdessä mummon kanssa tehdään kaikkea hauskaa ja mikä tärkeintä - syödään erikoisherkkuja.





Mummo on myös selvästi paremmin virittynyt mielikuvitusjuttuihin kuin Mintun arkiaskareiden rasittama äiti. Niinpä mummon kanssa voi jutella myös maahiaisista ja tehdä virtuaalimatkoja ympäri maailmaa.

Lapsen ja isovanhemman luonteva yhdessäolo välittyy kuvista ja tekstistä. Harjanne kierrättää joitakin aiemmissa Minttu-kirjoissa olleita jippojaan, mutta tämä tuskin haitannee hartaimpia Minttu-faneja.


Vanttu-sarja syntyi vuonna 1983. Kaupunkimiljööseen sijoittuvat Minttu-kirjat kaipasivat todennäköisesti rinnalleen myös seesteiseen maaseutuidylliin paikantuvaa rinnakkaissarjaa. Vanttu-kirjoissa onkin selvästi rauhallisempi tempo.

Hiljattain uusintapainoksena ilmestynyt Vanttu ja vaari -kuvakirja kertoo kaksikon yhteisestä nikkaroinnista. Vaari sanoo rakentavansa matolaatikkoa, mutta Vantun iloksi lopputulos onkin jotain aivan muuta!

Vanttu-kirjassa on miehistä uhoa ja jännitystäkin: Vanttu ihailee vaarin puukkoa ja kietaisee sen vaarin tupluurien aikana tupen kanssa vyötäisilleen ja menee omin lupinensa opettelemaan puukon käyttöä ... vähän surullisin seurauksin tietysti.



Vanhan maalaistalon rauha huokuu kuvista, sivustavedettävine puusohvineen, seinäkelloineen ja salusiiineineen.


Tänään vietetään isovanhempien päivää. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton aloitteesta on vietetty isovanhempienpäivää syksystä 1985. Päivän tavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota isovanhempien merkitykseen lapsenlapsilleen ja muille lapsille sekä isovanhempien merkitykseen ja arvostukseen koko yhteiskunnassa. Isovanhempien rooli esimerkiksi perinnetiedon välittäjänä on ensiarvoisen tärkeä. Isovanhempien rooli perheyhteisön tukijana on myös viime vuosina kasvanut.

Maikki Harjanne sai äskettäin Suomen Kirjailijaliiton myöntämän Tirlittan-palkinnon (5 000 euroa) ansioistaan lastenkirjailjana. Perusteluissa todettiin seuraavaa:

Maikki Harjanteen kirjat ovat ilostuttaneet lapsilukijoita jo usean sukupolven ajan. Vuodesta 1978 ilmestynyt Minttu-kuvakirjasarja on lasten kestosuosikki ja kuuluu lastenkirjallisuuden moderneihin klassikoihin. 

Mintun kanssa lapset ovat päässeet eskariin, kirjastoon, mummolaan ja morsiusneidoksi. Mintun kanssa voi pohtia paitsi arjen pieniä ihmeitä, myös elämän suuria kysymyksiä.

Maikki Harjanteella on omaperäinen tyylinsä niin kirjailijana kuin kuvittajana. Harjanne nauttii arjen värikkäistä sattumuksista, mutta ei karsasta hankalampiakaan asioita. Elämänmakuiset ja kursailemattoman aidot tarinat tuovat väriä sekä lasten että aikuisten lukuhetkiin. 

Harjanteen pitkä ja intensiivinen ura käsittää yli 70 kirjaa. Mintun lisäksi hänen sankareitaan ovat mm. Alma, Vanttu, Santtu, Mixi ja Mutsi. Maikki Harjanne osaa vangita hetkien taian, mutta syleilee samalla riehakkaasti maailmoja. 



Lastenkirjahylly onnittelee Maikki Harjannetta ja kaikkia lapsenlapsia ja isovanhempia kautta koko Suomen maan.

Ei kommentteja: