sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Erilainen isänpäiväkirja



Pirjo ja Pekka Arvola: Osmo nalle ja isän erehdys. Kuvittanut Johanna Sarajärvi. 32 sivua. Pieni Karhu 2011.














Viitisen vuotta sitten olin esittelemässä erilaisia rankkoja aiheita käsitteleviä kuvakirjoja Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrisen osaston työntekijöille. Kysyin heiltä alustuksen lopuksi, onko joitakin aiheita, joista he toivoisivat julkaistavan kirjoja lapsille.

"Kirja, jossa toinen vanhemmista joutuu vankilaan ja toinen tekee itsemurhan", kuului yksi vastaus kysymykseeni.

Totesin silloin ykskantaan, että tuskin mikään kotimainen kustantaja näkee potentiaalista markkinarakoa näin marginaalisille aiheille.

Vannomatta paras.

Pienkustantamo Pieni Karhu on tarttunut härkää sarvista ja tehnyt pienten lasten kuvakirjan, jossa pikkunallen isän hairahdus vie vankilaan. Pirjo Arvola työskentelee kirjallisuusterapeuttina. Hän on oman työnsä kautta nähnyt tarpeen ja tilauksen tämäntyyppiselle kirjalle.

Pirjo ja Pekka Arvolan teksti loitontaa tapahtumia kaukaiseen satumaailmaan, seitsemän metsän ja joen takana sijaitsevaan karhukaupunkiin.




Osmo-nallen perheessä on saatu jo pitkään tuta isän työttömyydestä aiheutunut puute ja suoranainen köyhyys: paahtoleivälle riittää enää kolme pisaraa hunajaa.

Osmo aistii isän turhautuneisuuden ja alakulon, joka heijastuu perheen arkeen monin eri tavoin.

Isä lähtee uusien kaveriensa, Hörön ja Plörön, kanssa vielä myöhään illalla ulos. Pahat aavistukset valtaavat Osmon. Isä murtautuu tovereineen herkkupuotiin – ja jää tietysti rysän päältä kiinni.

Isänalle joutuu vankilaan rikostoveriensa kanssa.

Osmolle kerroittin, että vankila on paikka, johon isä joutuu asumaan moneksi, moneksi yöksi. Isä ei pääse kotiin Osmon ja äiti-Nallen luokse.


Ja kuten tällaisissa lapselle traumaattisia aiheita kuvaavissa täsmäkirjoissa on tapana, äiti ja Osmo saavat vaikeaan tilanteeseensa myös ulkoupuolista apua. Apu-täti auttaa heitä pahimman yli paitsi taloudellisesti niin myös kuuntelemalla kummankin murheita ja huolenaiheita, sillä "Ei ole hyvä jäädä kotiin yksin murheiden kanssa. Puhuminen on kuin pehmeää vettä murheelliselle mielelle", sanoo Apu-täti.

Osmo pääsee äidin kanssa vierailemaan vankilassa, ja Osmon mieli seestyy.




Teksti ja Johanna Sarajärven kuvitus luotaavat asiallisesti lapsen kannalta vaikeita tunne-elämän vivahteita. Äitinsä ja ammattiauttajan tuen avulla Osmo selviää isän erheestä ilman isompia traumoja. Perheyhteys kestää pitkän vankila-ajan ja isä oppii tekemästään erehdyksestä.

Osmo-nalle ja isän erehdys on tyypillinen täsmäkirja: sitä ei ole tarkoitettukaan kaikkien leikki-ikäisten lasten kanssa luettavaksi. Ns. seesteistä perhe-elämää eläville lapsille ei käsittääkseni ole silti mitään haittaa sen lukemisesta, mutta se tulee totiseen tarpeeseen niille lapsille, jotka joutuvat tällaisia isoja asioita kohtaamaan omassa lapsuudessaan.

Tällaisten täsmäkirjojen markkinointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Rouva Huu ilahtui silmin nähden, kun huomasi, että vangin läheisille ja siviiliin vankilasta siirtyville tarkoitetulla Portti vapauteen –sivustolla on jo suositteleva maininta tästä kirjasta. Sivustolla on myös lasten omat sivut, joilla Vellu-koiran kanssa lapsi voi saada vastauksia mieltään askarruttaviin asioihin.

Ei kommentteja: