perjantai 11. marraskuuta 2011

Viivin kanssa ei tule aika pitkäksi


Tittamari Marttinen: Viivi Pusu ja omenankukkien yö. 146 s. Tammi 2011. Kansikuva ja kuvitus Erika Kallasmaa.














Tittamari Marttisen Viivi Pusu –sarjan ilmeinen kirjallinen innoittaja löytyy Ruotsista. Kuudesluokkalaisessa Viivissä on samaa spontaania toimintatarmoa kuin Merri Vikin (oik. Ester Ringnér-Lundgren, 1907–1993) Lotta-kirjojen koheltavassa sankarittaressa.

Vauhtia, yllättäviä käänteitä ja persoonallisia sivuhenkilöitä suorastaan vyöryy lukijan eteen myös sarjan yhdeksännessä osassa Viivi Pusu ja omenankukkien yö.

Leirikoulumatka Lappiin menee mönkään, kun opettaja Varma Virtanen joutuu äkillisesti sairaalaan. Viivi ei ystävineen jää nyyhkimään vaan järjestää korviketoimintaa, johon osallistuvat myös Viivin kansainväliset ystävät - Maya Ranskasta ja Jannico Ruotsista.

Yöuintien, pyöräseikkailujen ja kissanhoitokeikkojen kupeessa Viivi ehtii vielä jäljittää salaperäisen Laura Lehmuksenkin arvoitusta tunnetulle taiteilijalle.




Viivi on tiiviin ystäväjoukkonsa kanssa siirtymässä kesän jälkeen yläkouluun. Seurustelun kimurantit käänteet mustasukkaisuuksineen ja epäilyineen kuuluvat jo itsestään selvyyksinä näiden nuorten elämään. Viivi peilaa jatkuvasti itseään muihin ystäviinsä ja oppii paljon itsestään ja tovereistaan.

Klassiseen tyttökirjallisuuteen keskittyneessä Saran kirjat -blogissa on käynnissä mielenkiintoinen ja hurmaava äänestys suomalaisen tyttökirjallisuuden rakastetuimmasta sankarittaresta.

Äänestys jatkuu 18. marraskuuta asti. Käykääpä kaikki äänestämässä omaa suosikkianne!

Ainakin tällä erää näyttää siltä, että vahvoilla ovat tyttökirjaklassikot jo vuosikymmenten takaa: Anni Swanin Iris, Rauha S. Virtasen Virva ja Anni Polvan Tiina. Toisaalta suosiota on saanut myös hieman epätyypillisempi tyttösankari, Oiva Paloheimon Tirlittan!

Uudemmat tyttökirjasankarittaret eivät ehkä tässä äänestyksessä vielä menesty. Toisaalta tarjontakin on nykyisin niin valtavaa, että hajontaa syntyy pakostikin tosi paljon. Mutta tyttökirjasankarittaren prototyyppiä miettiessä ei kannata unohtaa esimerkiksi Marttisen Viivi Pusua, Tuija Lehtisen Rebekkaa ja Vilja-Tuulia Huotarisen Siljaa, jotka kaikki kantavat yhä muassaan tyttöyden ihanteita ja toisaalta sitä yhtä tärkeää kapinahenkeäkin !

1 kommentti:

Sara kirjoitti...

Hei Päivi ja kiitos linkityksestä! Palataan äänestyksen jälkeen asiaan :)