sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Zoomausta vuoden tarjontaan


























Nyt on tullut jälleen aika zoomata päättyvän vuoden kotimaista lasten- ja nuortenkirjatarjontaa.

Jatko-osia kuvakirjoihin on tullut todella paljon. Timo Parvelan ja Jussi Kaakisen Taro, Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu, Jukka Lemmetyn Alpo, Mervi Lindmanin & Tiina Nopolan Siiri, Linda Bondestamin & Sinikka ja Tiina Nopolan Gekko ja Puupponen, Vesa Löhösen Pietu, Anneli Kannon ja Noora Katon Virtanen, Salla Savolaisen Maikki, Katri Kirkkopellon ja Mervi Wäreen Oona ja Eetu ja Niina Veittikosken Hertta ovat saaneet jatko-osat.

Itsenäisiä kuvakirjoja ilmestyykin nykyisin huomattavasti vähemmän: Sari Airolan ja Sanna Tahvanaisen Silva ja teeastiasto, Suvi-Tuuli Junttilan Missä, tässä jossakin, Annastiina Syväjärven ja Johanna Venhon Kissanpissa, Hannele Huovin ja Kristiina Louhen Jättityttö ja Pirhonen, Maisa Tonterin ja Virpi Talvitien Okko-orava ja kaksi pesää ja Jukka ja Leevi Lemmetyn Isän poika nousevat tässä sarjassa parhaimmistoon.

Runokuvakirjoistakin löytyy toinen toistaan upeampia kuvituksia, muiden muassa Virpi Pennan kuvitus Heikki Niskan Peikkovaaraan on vertaansa vailla. Lastenlyriikassa vain sanottavaa tuntuu olevan vähän liikaa ja seurauksena on lukijan ja kuulijan riimiähky. Lajissaan harvinainen on nuortenlyriikan puolella Kirsti Kurosen Likkojen lipas.

Vanhat klassikot tekevät taas paluutaan pienen tauon jälkeen: Hannu Mäkelän Herra Huu pitää ravintolaa ja Hannele Huovin Urpo ja Turpo seikkailevat avaruudessa. Tuula Kallioniemen Reuhurinnen alakoulukin tekee näyttävän paluun, nyt kuvittajana on Jii Roikonen.

Helppolukuisissa, lukemaan opetteleville suunnatuissa lastenromaaneissa vanhat tutut sankarit jatkuvat seikkailujaan ja alueelle on saatu myös uusia kiinnostavia tekijöitä, esimerkiksi Tammen Keltanokka-sarjassa ilmestyneet Johannes Kelton Metka matka Tongaan ja Leena Virtasen Sandra ja kaverikiemurat.

Lastenromaaneissa on muutamaan lähivuoteen verrattuna nykyisin enemmän mistä valita: esikoistekijöiden Katja Krekelän Romisko ja Sanna Iston Tinka ja Taika ja antavat lupauksen lajityypin uudesta noususta. Hurmaava on myös vanhan konkarin, Hellevi Salmisen, pienen pojan tuntoihin syvälle porautuva, koulukiusaamista koskettavasti kuvaava Samuel ja Kekkosen puku. Sirkeä debytantti lastenkirjallisuudessa on myös Leena Parkkinen Miss Milky Ray, jossa Camilla Pentin rouhealla kuvituksella on tärkeä rooli.

Ja lyhyitä satuja – niitähän ei ole koskaan liikaa! Tämän lajin aatelia ovat Päivi Alasalmen Sinnikäs meripoika –satukokoelma Riikka Jäntin kuvittamana sekä Inkeri Karvosen Pikku kulta ja Tähti-karhu, Kati Vuorenton kuvittamana pieneltä Mäntykustannukselta. Eija Timosen ja Christel Rönnsin Lymyvuoren peikot on hauska kurkistus peikkojen maailmaan. Maan alla pimeässä lymyilevät peikot ovatkin ihme kyllä jääneet kummitusten jalkoihin viime vuosien suomalaista kansanperinnettä ja tarinoita uudistavissa kokoelmissa.

Historiasta kirjoitetaan yhä, mutta joskus arveluttaa, löytävätkö nämä kirjat isoja lukijamassoja vai jäävätkö ne lähinnä pienten, mutta sitäkin arvostavampien lukijaryhmien – ja aikuisten ! – herkuksi. Ritva Toivolan Anni Unennäkijä, Sisko Latvuksen Kaukana omalta maalta, Paula Moilasen Vallan varjossa, Maijaliisa Dieckmannin Satujen kuningas – Sakari Topeliuksen tarina ovat kaikki eloisasti kerrottuja historiaan sijoittuvia lasten- ja nuortenromaaneja.

Nuoremmille lapsille suunnatuista historiallisista romaaneista kannattaa muistaa Kaija Pispan Silkkipytty ja Paula Moilasen Keinuhevonen. Erityisen nautinnollinen myös aikuiseen makuun on Leena Laulajaisen Maria Jotunin lapsuus- ja nuoruusvuosiin Kuopioon sijoittuva Maria ja taikalyhty.

Jouluperinne on jälleen voimissaan muutaman vuoden tauon jälkeen mutta näitä herkkupaloja Rouva Huu säästää perinteiseen joulukirjakalenteriin!

Kotimainen lasten ja nuorten tietokirjallisuus on jo niin runsasta, että sen pitäminen näpeissään on haasteellista. Marjatta Levannon ja Julia Vuoren Taivaallinen suurperhe ja Raili Mikkasen & Laura Valojärven Suomen lasten linnakirja ovat edustavia esimerkkejä tämän lajityypin suomalaisesta huippuosaamisesta. Ja hauskaa on myös, että nykyisin pienemmillekin lapsille tehdään kuvatietokirjoja: Marvi & Merja Jalon ja Salli Parikan Murren koirakoulu ja Reetta Niemelän ja Salla Savolaisen Tikkumäen talli ovat tästä hyviä ja lapseen kolahtavia esimerkkejä.

Fantasiaa on edelleen tarjolla yltäkylläisesti eri ikäisille lukijoille. Kirsti Ellilän Eksyneet näkevät unia, Päivi Lukkarilan Kolmen ajan maa, Tuulia Ahon Urpukas, esikoiskirjailijoiden Hanna van der Steenin Ennustus ja Netta Walldénin Ruben ja rouva Malamudin tapaus soveltuvat hiukan nuoremmille ja Anu Holopaisen Syysmaa-sarjan jatko Varjoja, Anneli Kannon ja Terhi Rannelan Tähystäjäneito ja Elena Madyn Ella Auran tuomiopäiväkirja puhuttelevat hiukan vanhempia lukijoita. [Näistä kolme viimeksi mainittua ovat vielä Rouva Huulla työn alla jonossa lukuvuoroaan odottamassa...]

Omassa kategoriassaan painii Leena Krohnin Auringon lapsia, joka on nostalginen kurkistus jo iäksi kadotettuun lapsuuden idylliin.

Dystopiasta on tulossa kotimaiseenkin fantasiaan kiinnostava alalaji, joka on saanut tänä vuonna kaksi kotimaista toteutusta: Anne Leinosen & Eija Lappalaisen Routasisarukset ja Annika Lutherin Kodittomien kaupunki. Elämän eettiset valinnat ja luonnonvarojen tuhlaus nousevat keskiöön näissä molemmissa jäntevissä ja lukijan omia elämänvalintoja penäävissä romaaneissa.

Mikäli pitäisi nimetä tämän vuoden mystisin nuortenromaani, voiton veisi ehdottomasti Sari Peltoniemen Kuulen kutsun metsänpeittoon.

Itsenäisiä nuortenromaaneja ei ole ilmestynyt ruuhkaksi asti. Maria Aution Ajatustenlukija ja Siiri Enorannan Gisellen kuolema ovat hyvin tummasävyisiä nuorten tuntoja siilaavia teoksia.

Tänä vuonna on ilmestynyt ilahduttavan paljon miesten kirjoittamia nuortenromaaneja: Antti Halmeen Metalliveljet ja megabeibit, Jukka-Pekka Palviaisen Joku vieraileva tähti, Harri Nykäsen Pamalaton jumaus ja Kari Levolan novellikokoelma Suorin mutka ikinä - mutta löytävätkö ne ilman mutkia poikalukijoiden luo, onkin sitten toinen juttu…

Viihteellistä kotimaista tyttökirjallisuutta ilmestyy jonkin verran: Katariina Leinon Sirkusprinsessa taitaa saada vielä jatko-osan. Ilahduttava uusi tuttavuus on Terhi Rannelan Scarlettin puvussa, josta taitaa siitäkin sukeutua uusi sarja.

Hyvää lukemista siis on ilmestynyt tänäkin vuonna kosolti.

Tässä tulevat Rouva Huun omat henkilökohtaiset suosikit.

Kuusikko on valittu edustamaan erilaisia lasten- ja nuortenkirjallisuuden lajityyppejä. Olen arvostanut uutta ilmaisua, ajankohtaisuutta ja vetävää kerrontaa.

Kuvitettujen teosten kohdalla huomiota on kiinnitetty siihen, että kuvitus ja teksti kulkisivat mahdollisimman hyvin synkassa keskenään.

Osa kirjoista on esitelty jo aiemmin Lastenkirjahyllyssä ja osa odottaa julkaisuaan vielä toisaalla.

1. Jukka Itkonen ja Matti Pikkujämsä: Kaupunkiretki. Kirjapaja.

Pienten lasten lorukirjakin voi olla samalla tietokirja. Itkosen runoissa ei konstailla eikä antauduta ylenpalttiseen riimikieputukseen. Tutuksi tulevat kaupungin monet rakennukset ja julkiset tilat. Arvosteltu Lastenkirjahyllyssä 27. helmikuuta.






2. Tuuve Aro: Topi & Tallulah: Korson purppuraruusu. WSOY.

Aikuistenkirjailijana tunnetun Aron lastenkirjadebyytti on anarkistinen ja veikeä lastenromaani, jonka toinen päähenkilö tulee suoraan elokuvan valkokankaalta Topin elämään. Ks. arvostelu Helsingin Sanomissa







3. Marja-Leena Tiainen: Kahden maailman tyttö. Tammi.

Mainio sisarteos Jari Tervon Laylalle. On hienoa että aikuisten- ja nuortenromaani käsittelevät tahollaan kumpikin samoja aiheita, oman lajityyppinsä reunaehtojen mukaisesti mutta silti hyvin samoin painotuksin ja ennen muuta lukijan tarinaan koukuttavasti.








4. Maria Vuorio: Kuningattaren viitta ja muita kiperiä kysymyksiä. Kuv. Virpi Talvitie. Tammi.

Pieni kirja, joka tekee lukijansa kylläiseksi viisailla ja salamietteisillä tarinoillaan.
















5. Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa valoa valoa. Karisto.

Romaani antaa lupauksen modernin nuortenromaanin virkeästä paluusta. Arvosteltu Lastenkirjahyllyssä 23. elokuuta.












6. Anne Flinkkilä, Jere Jäppinen, Elina Kalliola & Hilkka Välisaari: Melkoinen museoretki. Kuv. Christel Rönns. Helsingin Kaupunginmuseo.

Mainio esimerkki museoalan nykytietämyksestä ja lapsimyönteisyydestä. Monen museoalan entusiastin ja asiantuntijan voimin on syntynyt hauska ja havainnollinen kurkistus nykymuseon ei totta vieköön pölyisesta työntäyteisestä arjesta. Arvosteltu Lastenkirjahyllyssä 6. syyskuuta.









Suomen Kirjasäätiön Finlandia Junior -palkinnon esivalintaraati julkistaa ehdokkaat ensi viikon tiistaina.

Raatiin ovat kuuluneet puheenjohtajana sanataidekasvattaja Pia Niskanen ja jäseninä erikoiskirjastonhoitaja Jani Nieminen ja valokuvaaja Miina Savolainen.

Lopullisen valinnan tekee muusikko Paula Vesala. 23. marraskuuta.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hieno tiivistys! Jännäilen jo kovasti, mitkä kirjat ovat tänä vuonna Finlandia Junior -ehdokkaina. Huomenna se selviää!

Anonyymi kirjoitti...

Kovasti odotan Rouva Huun joulukalenteria!

Rouva Huun joulukalenteri tuli mieleeni, kun luin Kirsin kirjanurkka -blogia, jossa Kirsi on julistanut Lainaamattomien kirjojen lainaustalkoot. Talkoot perustuvat Hesarin Kuukausiliitteessä julkaistuun listaan, johon oli koottu pääkaupunkiseudun kirjastojen ns. nollalainaukset:
http://kirsinkirjanurkka.blogspot.com/2011/10/lainaamattomien-lainaustalkoot.html

Listalla oli myös yksi Rouva Huun viime vuoden joulukalenterikirja, ja ehkäpä sieltä löytyisi jokin kirja tämänvuotiseenkin kalenteriin =)

kirsti k kirjoitti...

Kiitos kattavasta katsauksesta!

Rouva Huun listalla on monta omaa suosikkiani, mm. häikäisevä, säteilevä ja uudenlainen valoa, valoa, valoa. Elämys. Myös Itkosen runokirjasta tykkäsin kovasti ja Tiaisen Kahden maailman tyttö vaikuttaa tärkeältä teokselta jo parin ensimmäisen luvun perusteella.

Listan ulkopuolisista nostoista vaikutuksen tekivät Aution riipaiseva Ajatustenlukija, Peltoniemen arkea ja tarua kiehtovasti sekoittava Kuulen kutsun metsänpeittoon sekä Kannon ja Rannelan Tähystäjäneito, jonka rehevän täyteläisiin ja syvältä inhimillisiin henkilöihin ja heidän kohtaloihinsa oli helppo samastua.

Myös Ellilän Eksyneet näkevät unia on pikkuinen helmi, oivallista identiteetin etsimistä. Kallioniemeltä nostaisin Reuhurinteen edelle uusimman Konstan, jossa kyseenalaistetaan hienosti nykyajan vimmaista tähtien- ja kykyjenetsintää.

Yksi hykerryttävä kirja Rouva Huun katsauksesta puuttuu: Hannu Hirvosen Rakastunut krokotiili, jossa rrrrakastumisen tunnetta kuvataan niin, että lukijalta tahtoo mennä jalat alta. Miten rrrrakastankaan Hirvosen lempeää tarinankuljetusta ja huumoria, josta löytyy aina oma tasonsa sekä lapselle että aikuiselle. Kirjassa on Pia Sakin värikäs ja viehko kuvitus, joka vahvistaa tarinan tunnelmaa.

Nafisan kirjoitti...

Minulla on iso-siskoni suosittelusta Tiaisen Kahden maailman tyttö lainassa. Aika mielenkiinroinen ja jankohtainen aihe.

Anonyymi kirjoitti...

Olen tänä syksynä onnistunut hieromaan monta vaihtokauppaa kollegojen kanssa ja kahmimaan kelpo nipun varsinkin nuortenkirjoja. En listaa nimiä, koskapa otannassani on tämä kaverirajaus ja joissakin tapauksissa voi havaita jopa lahjonnan tunnusmerkkejä puolin ja toisin (mm. suklaata).
Mutta kun kuitenkin on tämä ainutlaatuinen otanta, niin uskaltaisin varovasti väittää, että vuoden nuortenkirjasato on ollut varsin monipuolinen mutta kirjavuudessaankin - tai ehkä juuri sen vuoksi - korkeatasoinen. Nyt olisi todella tarjolla lukemista monenlaisille lukijoille monenlaisista aiheista. Kunpa kaikki nämä kirjat ja lukijat kohtaisivat!

toivoo Sari P.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos mainiosta kattauksesta. Sen ja nyt julkaistujen FJ-ehdokkaiden perusteella on helpompaa valita luettavaa vinkkauslistalle. Onneksi Valoa, valoa, valoa oli jo valmiiksi listalla, samoin kuin muutama muu kiittämäsi kirja. Aika hieno kirjasyksy, kaikkiaan.