tiistai 23. kesäkuuta 2015

Joskus kirjan koollakin on väliä




Katri Tapola & Sanna Pelliccioni: Pieni prinsessasatu, 31 sivua. Mirri creative 2015.

Katri Tapola & Sanna Pelliccioni: Pieni prinssisatu, 31 sivua. Mirri creative 2015.








Tanskassa kehitettiin 1970-luvulla rouva Huunkin hyvin omasta lapsuudestaan muistamien Pixi-kirjojen tuotekonsepti. Neliönmuotoiset pienet nidotut kirjaset viehättivät pienen kokonsa ja alhaisen ostohintansa takia. 

Nykyisen retrobuumin vanavedessä näitä minikirjoja on ilmaantunut jälleen kauppojen kassojen tuntumaan. Tammi on julkaissut  Pixi-sarjassa mm.  Tammen kultaisia kirjoja sekä alkuperältään kokonaan kotimaisia Pirkko Koskimiehen Pupu Tupuna- ja Kristiina Louhen Tomppa-kirjoja.

Pixi-sarjan rinnalle on tänä vuonna lanseerattu uuden Mirri Creativen kautta minikirjoina Katri Tapolan ja Sanna Pelliccionin Pieni prinsessasatu- ja Pieni prinssisatu -minikirjat. Kuvakirjat ilmestyivät alun perin vuosina 2011 ja 2012 Tammen kautta Tammenterho-sarjassa ja nyt niiden tekijänoikeudet ovat palautuneet tekijöille.

Mirri Creative on kolmen naisen yritys: Laura Rautkallio-Salminen, Viivi Lehto-Peltomäki ja lastenkirjailija-kuvittaja Sanna Pellliccioni tuottavat tapahtumia ja kirjoja mittatilauksesta ja kustantavat kotimaisia kuvitettuja kirjoja. Tässäkin taas yksi todiste siitä, kuinka lastenkirjankustantaminen etsii jatkuvasti uusia uomia!

Pieni prinsessasatu on arvioitu ilmestyessään Lastenkirjahyllyssä. Pieni prinssisatu kertoo samojen lasten arkisista leikeistä. Ovatko lasten vanhemmat oikeasti kuninkaallisia, vai onko kaikki vain lasten mielikuvituksen tuotetta, sen saa jokainen itse päättää.  Prinssi ja prinsessa leikkivät kuitenkin kaikkien lasten  rakastamia leikkejä, niin koti- kuin seikkailuleikkejäkin. 

Sukupuolisidonnaisista kirjan nimistä ja värikoodeista huolimatta molemmat kirjat kiinnostavat sekä tyttöjä että poikia. 

Pienen prinsessadun alkuidea on lähtöisin Emma Väänäseltä, joka sepitti seitsemänvuotiaana satua.

Tällaiset pikkuruiset kirjat ovat onnen omiaan kesälomamatkoilla, kun lapset tarvitsevat viihdykettä auton takapenkille, lentokoneeseen tai pitkälle laivamatkalle. Kevyet pikkiriikkiset kirjat eivät vie matkalaukussa paljon tilaa ja jos kirjojen juoni tulee matkan aikana jo tutuksi, kirjat voi huoletta jättää vaikka hotellin kirjastoon tai lasten leikkipaikkaan muiden matkalaisten iloksi.









2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Äskettäin näin junassa nuoren äidin, joka luki vauvalleen Prinsessasatua. Oli mukavan näköistä. Anneli

Rita kirjoitti...

No tuossa oli ideaa ! Pitkälle ajateltua suunnittelua. Kiva :)