sunnuntai 13. joulukuuta 2015

13. luukku: ”Ihana on joulutalo / ihmeellinen joulun valo”














Sitten leikitellään kuusen alla, Suomen lasten joulurunot. Toimittanut Ismo Loivamaa, kuvittanut Rudolf Koivu, Minerva 2015.








Rudolf Koivun nostalgia on ollut vetoapuna jo useammassa Ismo Loivamaan koostamassa runoantologiassa, jotka on julkaistu Minervan kautta.

Loivamaa on käynyt suomalaista lastenlyriikkaa  läpi pitkältä ajanjaksolta, ja poiminut kokoelmaan edelleen elinvoimaisia joulurunoja.

Nykylyyrikoista erityisesti Hannele Huovia voi pitää yhtenä keskeisistä modernin joulukuvaston luojista. Hänen runoissaan rauhoitutaan tuijottamaan kynttilää tai himmeliä, ja joulumieli nousee kuin huomaamatta.


Punaposkiset lapsihahmot kuuluvat toki jouluun ja jouluna autetaan myös lintuja.
Rudolf Koivun kuvitusta Ismo Loivamaan toimittamaan runokokoelmaan
Sitten leikitellään kuusen alla, Suomen lasten joulurunot (Minerva 2015).
 

 
Leena Laulajaisen runossa muistutetaan myös siitä, että jouluna ketään ei saa jättää ulkopuolelle:

Jouluun ei voi ostaa matkalippua. 
Joulu ei ole suljettu kehä 
Kynttilänliekin ympärillä: 
sisällä omat, ulkona vieraat ---

Aiemmin joulurunoissa keskeinen kristillisen joulun korostaminen ei juuri näy virsirunoilijanakin tunnetun Anna-Mari Kaskisen joulurunoissa.  Jukka Itkosen Jouluaamu-runossa ollaan matkalla kirkkoon ja lapsi aistii, kuinka ”Enkeli on ratsastanut/ mesikämmenellä pihaan”.

Myös Kaarina Helakisa oli aito jouluihminen, joka palasi usein saduissa ja runoissa joulun ihmeen ääreen.

Joulu kuulostaa kulkuselta 
Joulu tuntuu pumpulilta 
Joulu maistuu piparilta 
tai namuselta 
tai mantelilta – – – 

Kuvan rajaus tekee välillä vähän hallaa Koivun kuville, kuten tässä,
kun kynttilän liekit leikkaantuvat kokonaan kuva-alasta.
Rudolf Koivun kuvitusta Ismo Loivamaan toimittamaan runokokoelmaan
Sitten leikitellään kuusen alla, Suomen lasten joulurunot (Minerva 2015). 

Vanhoista joulurunoista mukana ovat itsestään selvästi Zacharias Topeliuksen Joulu oveen kolkuttaa…, Immi Hellénin Joulupuu ja  Arvid Lydeckenin  Sammakkojen jouluaatto sekä monet rakastetut lasten joululaulut.

Muutoin melko ennalta-arvattavan antologian iloinen nonsense-yllätys on suomalainen kansanlaulu Mökökökököntys.






Ei kommentteja: