tiistai 13. syyskuuta 2016

Seitsemän vuoden syklit





















Näinä päivinä Lastenkirjahylly täyttää seitsemän vuotta.

Syksyllä 2009 suivaannuin vähentyneeseen lasten- ja nuortenkirjakritiikkiin ja lastenkirjaväen lisääntyneeseen marinaan ja päätin kokeilla blogialustaa.

Hain ja sain Suomen Kulttuurirahastolta starttiapurahan blogille. Lähtökohtana oli alusta alkaen se, että saan Lastenkirjahyllyn pyörittämiseen taloudellista tukea.

Ilokseni Lastenkirjahylly on saanutkin vuosien mittaan rahoitusta monelta taholta: Kulttuurirahaston lisäksi suosiollisia ovat olleet Pirkanmaan taidetoimikunta, Taiteen keskustoimikunta, Alfred Kordelinin rahasto, Majaojasäätiö, Suomen Kirjastosäätiö sekä Olga ja Vilho Linnamon säätiö, Otavan kirjasäätiö ja WSOY:n kirjallisuussäätiö.

Ensi vuoden rahoitus on vielä arvoitus.

Asiat tapahtuvat usein seitsemän vuoden sykleissä. 

Kuluneen syksyn aikana olen entistä useammin joutunut vääntämään kättä koulutuspalkkioista ja kulukorvauksista, saanut aiempaa enemmän esiintymispyyntöjä tahoilta, joilla ei ole varaa maksaa mitään. 

Toisaalta pienet kustantajat, omakustantajat ja yksittäiset kirjailijat ja kuvittajat ottavat nykyisin entistä hanakammin yhteyttä ja tarjoavat julkaisujaan arvosteltavaksi, jotta saisivat edes jotain näkyvyyttä teoksilleen.

Liinoja vedetään tiukemmalle myös avustamissani lehdissä: sivumääriä supistetaan, vedotaan heikentyneeseen taloussuhdanteeseen ja tilataan vähemmän arvioita ja  typistetään jo entuudestaan pieniä merkkimääriä.

Ajattelin seitsemän vuotta sitten Lastenkirjahyllystä väliaikaista tilapääratkaisua, mutta lasten- ja nuortenkirjallisuuden puolesta käytävä keskustelu tahi kritiikki ei juurikaan ole moniäänistynyt saati runsastunut eri medioissa.

Seitsemän vuoden aikana lastenkirjallisuuden- ja kulttuurin kentällä on nitistetty monta julkaisufoorumia.

Mediakasvatuslehti Peili tuli tiensä päähän jo neljä vuotta sitten.

Myös kulttuurilehti Hiidenkivi lakkautettiin vuonna 2012.

Lukukeskuksen nuorten Lukufiilis-lehti siirtyi hiljattain  verkkolehdeksi, ja pääosin verkossa ilmestyy myös IBBY Finlandin Virikkeitä

Books of Finland -lehti lakkautettiin myös reilu vuosi sitten.

Perinteikäs lastenkulttuurijulkaisu Tyyris Tyllerö sinnittelee nyt ilman Opetusministeriön kulttuuri- ja mielipidelehtitukea, koska tilauskanta jää alle 800 kappaleen. 

Lukukeskuksen lasten kirjallisuuslehti Vinski  on vedetty tänä vuonna telakalle, ja jatkosta ei ole mitään tietoa. 

Vinski ei moninaisista ponnisteluista huolimatta saavuttanut vakiintunutta tilauskantaa. Potentiaalia olisi ollut paljon enemmän päiväkodeissa, kirjastoissa ja kouluissa, mutta viidakkorumpu ja jalkatyö lehden olemassaolosta tiedottamiseen ei tuottanut toivottua tulosta. 

Vinskin lakkauttaminen tuntuu kohtalokkaalta aikana, jolloin lasten lukuharrastuksesta ja lukumotivaatiosta ollaan yhä enemmän huolissaan. Reetta Niemelän ja Tuutikki Tolosen luotsauksessa lehdestä tuli vielä entistäkin vuorovaikutteisempi ja lapsia aktivoiva, lastenkirjallisuuden ja lukuharrastuksen lisäksi myös sanataidekasvatukseen keskittyvä lehti.

Vinski on tiettävästi koko Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen lasten kirjallisuuslehti. Opetusministeriö olisi hyvinkin voinut ottaa lehden lukuharrastuksen brändiksi myös Suomen PISA-tuloksia ympäri maailmaa ihmetteleville tahoille: näin komeasti meillä Suomessa tehdään lastenkirjallisuutta tutuksi suoraan lukijoille! 

Lastenkirjahyllyn nimi juontaa kouluneuvos Kirsti Mäkisen lanseeraamasta    "joka lapselle oma kirjahylly" -ideasta. Mäkinen toivoi, että kustantajat lähtisivät yhteistyöhön huonekaluvalmistajien kanssa ja kehittelisivät mallihyllyjä, jotka sopisivat lastenhuoneiden sisustukseen. Kirjahyllydesignin lisäksi Mäkisen tuotekehittelyyn kuului ajatus lapsiperheiden kirjallisuusvalistuksesta eli hyvän lasten- ja nuortenkirjallisuuden esittelystä.
Kirsti Mäkisen visio ei ole vielä toteutunut. Kierrätyskeskukset täyttyvät nykyisin kirjahyllyistä. Tavarapaljoutta suitsiva Konmari-ideologia antaa huutia yksityiskotien kirjakokoelmille. Sisustuslehdissä näkee entistä harvemmin lastenhuoneissa täysinäisiä lastenkirjahyllyjä.

Suomalainen lastenkulttuuri  ja -kirjallisuus kaipaakin rahakasta ja visionääristä mesenaattia, joka ymmärtäisi työn kauaskantoisen merkityksen ja arvon.
Sitä odotellessa.

10 kommenttia:

Ritva Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos, Rouva Huu! Puhut tärkeää asiaa. Lasten ja lapsille lukeminen on lapsia innoittava juttu.
Pitäisi meidän mummojen muistaa kannustaa lukemaan palstaasi. Olen maininnut lapsilleni, että täältä löytää hyviä lukuvinkkejä.
Aikanaan minäkin tilasin Vinskiä, ja lehdet päätyivät jälkipolvelle. Samoin oli Lukufiiliksen kanssa.
Kummalliseksi on mennyt päivälehtien lasten -ja nuorten kirja-arvostelut. Ei ole juurikaan suuria kokonaisuuksia, kuten ennen. Savon Sanomien Risto Löf on niitä sentään vielä tehnyt harvakseltaan.
Lastenkirjoja pitää rakastaa, että syntyy innostavia juttuja.
Hyviä lastenkirjalöytöjä edelleen. Kiittäen Ritva K.

Rouva Huu kirjoitti...



Kiitos, Ritva, kauniista sanoistasi.


Outi-Maria Takkinen kirjoitti...

Paljon onnea ja pitkää ikää seitsenvuotiaalle Lastenkirjahyllylle!

On Vinskin jatkosta jo tietoa: Lukukeskus on päättänyt lopettaa lehden kokonaan.

Toivon Lastenkirjahyllylle todella kaikkea parasta, sitä tarvitaan!

Tiiti

Kia/ Luetaanko tämä? kirjoitti...

Onnea seitsenvuotiaalle, teet äärimmäisen tärkeä työtä. On todella sääli, että Vinski koki niin karun kohtalon! Opetusminiseriö olisi todella voinut ottaa kopin tästä asiasta. Olisikohan lehteä voitu markkinoida sitä kautta myös enemmän suoraan kouluille ja päiväkodeille? Minua myös surettaa Lukufiiliksen siirtyminen nettiin. Kyllä sen julkaiseminen tulee varmasti niin edullisemmaksi, mutta onnistuuko kuinka hyvin tavoittamaan lukijoita?

Rouva Huu kirjoitti...


Kiitos bloggari-kollega Kialle onnitteluista ja sydäntä lämmittävistä sanoista.

Suomessa ei oikein vielä osata ajatella asioita kaikkia osapuolia hyödyntävän synergian näkökulmasta.

Minulta jäävät kyllä nettilehdet lukematta.

Kun viettää lähes koko päivän koneen äärellä, niin työpäivän jälkeen ei enää tee mieli "selailla" lehtiäkin koneelta.

Hansu kirjoitti...

Harmin paikka, onko Vinski tosiaan jäämässä pois? Kovasti on asiantunteva, värikäs ja monipuolinen lastenkirjallisuuslehti, joka on tullut koko ilmestymisensä ajan meidän kirjastoon ja koulukirjastoihin. Jos se lakkaa, ei ole kuin Onnimanni ja Tyyris Tyllerö pitämässä nuortenkirjallisuuden lippua korkealla! Me kirjastolaiset olemme lukeneet arvioita todella mielellämme, nyt on todella satunnaista saada käsiinsä arvioita muuta kautta kuin blogeja kahlaamalla...

Rouva Huu kirjoitti...


Hansu: Vinski siirrettiin ensin tänä vuonna nettiin, mutta silläkään julkaisualustalla ei riittänyt potentiaalia.

Olin Vinskin toimituskunnassa lehden perustamisesta, vuodesta 2004, lähtien aina vuoteen 2015.

Kiva kuulla, jos omalla asuinalueellasi Vinski tilattiin myös koulukirjastoihin.

Alakoulun opettajia yritettiin monin eri keinoin saada sitoutumaan Vinskiin ja ottamaan sen monipuolisen materiaalin osaksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta.

Kaisa kirjoitti...

Olipas hätkähdyttäviä uutisia! Olen ollut itse "ulkona" kirjallisuusmaailmasta muutamia vuosia enkä tiennyt, miten huonoksi tilanne on mennyt. Parempaa toivoen - ja onnea seitsenvuotiaalle!

Rouva Huu kirjoitti...


Hauska kuulla, Kaisa, Sinusta pitkästä aikaa. Sinäpä olet ahkera bloggari!

Jenni kirjoitti...

Onnittelut 7-vuotiaasta taipaleesta, toivottavasti blogi on pystyssä vielä pitkään tästä eteenkinpäin! Harmillisia nuo lehtien lakkauttamiset. Oman paikkakuntani kirjasto lopetti Onnimannin tilaamisen lehtilukusaliin, mistä olin kovasti harmissani. Varsinkin, kun ehtivät heittää vanhat lehdet kierrätykseen, ennen kuin hoksasin, että ovat hävinneet hyllystä.

Jäin miettimään, että ehkä kirjallisuuslehdet eivät enää formaattina oikein toimi nykylasten ja -nuorten kanssa. Tosin ilmeisesti eivät myöskään nettilehdet. Millaisia siis voisivat olla tulevaisuuden lastenkirjallisuusjulkaisut? Mobiilisovelluksia? Elämyksellisiä verkkosivustoja?