perjantai 25. toukokuuta 2018

Köysi kertoo tarinaa suvun vaiheista












Jacqueline Woodson & James Ransome: This is the Rope. A story from the great migration, Nancy Paulsen Books 2013.











Astrid Lindgren –muistopalkinnon, ALMA-palkinnon,  huhtikuussa saanut yhdysvaltalainen Jacqueline Woodson  (s. 1963) on Suomessa tuntematon tekijä.

Woodson on kirjoittanut monia nuortenromaaneja, joiden keskusteemana ovat sukupuoli ja  yhteiskunnalliset luokkaerot.  

Hän on kirjoittanut paljon afroamerikkalaisista, heidän historiastaan ja nykypäivästä, erityisesti tyttöjen ja naisten kokemana.

Woodson on erityisen taitava kuvaamaan tunnistettavien miljöitä.

PIKI-kirjastojen valikoimasta löytyy ainoastaan yksi Woodsonin teos,  James Ransomen kuvittama kuvakirja This is the RopeA story from the great migration.


Lähtö pois Etelästä 1960-luvulla: perheen pieni omaisuus on pakattu autoon.
 James Ransomen kuvitusta Jacqueline Woodsonin tekstiin kuvakirjassa
This is a Rope. 
A story from the great migration  (Nancy Paulsen Books 2013).



Woodson kertoo lyhyessä, informatiivisessa tekstissä oman sukunsa tarinan kautta Yhdysvaltojen historian suuresta, 1910–1970-lukujen muuttoliikkeestä.

Tuolloin afroamerikkalaiset muuttivat Etelävaltioista paremman toimeentulon toivossa pohjoisen suurkaupunkeihin.

Yksityinen perheen ja suvun historia nivoutuu kuvakirjassa osaksi koko Yhdysvaltojen historiaa.


Köysi kannattelee myös banderollia puistopiknikillä.  James Ransomen
 kuvitusta Jacqueline Woodsonin tekstiin kuvakirjassa This is a Rope. 
A story from the great migration  (Nancy Paulsen Books 2013).



Kuvakirjan tarinan yhdistävänä säikeenä on köydenpätkä, josta tulee vertauskuva perheyhteydelle ja osin kipeillekin muistoille.   

Ensimmäisellä aukeamalla köysi on minäkertojan isoäidin hyppynaruna Etelä-Carolinassa.

This is the rope my grandmother skipped 
Under the shade of a sweet-smelling pine.

Samalla köydenpätkällä sidotaan myöhemmin aikuiseksi varttuneen isoäidin ja tämän miehen ja lapsen tavarat henkilöauton katolle heidän muuttaessaan New York Cityyn. 

Perhe kasvaa ja lopussa ääneen pääsee isoäidin tyttärentytär, tarinan kertoja.


Perheyhteys kiteytyy hienosti tähän aukemaan. Isä on palaamassa
töistä ja tytär hyppii kotitalon edessä hyppynarulla. 

James Ransomen kuvitusta Jacqueline Woodsonin tekstiin kuvakirjassa
This is a Rope. 
A story from the great migration  (Nancy Paulsen Books 2013).



Köysi toimittaa myös pyykkinarun virkaa, sille ripustetaan yrttejä, köyden avulla voi vetää leluankkaa ja ripustaa banderollin puistopiknikille.

Sukupolvet karttuvat, tietoisuus perinnöstä, perinteistä ja läheisten merkityksestä niveltyvät eleettömästi köyteen.

Woodsonin ja Ransomen kuvakirja on mainio todiste siitä, kuinka lähihistorian isot käänteet voidaan sovittaa muodoltaan ja mitaltaan rajattuun, pelkistettyyn kuvatietokirjaan.  

Kirja antaa kimmoketta lapselle kysyä omilta läheisiltään ja isovanhemmiltaan lisää samasta aihepiiristä.




Suomen lähihistoriasta kertovia lastenkirjoja:

Seija Helander & Anne Stolt: Tauno ja Nelli evakomatkalla, Avain 2017 / Karjalan evakot

Reijo Niinimäki, Hanna Aho & Silja-Maria Wihersaari: Minne käynkin maailmassa, Suomen Rauhanyhdistys 2015 / sotalapsena Ruotsissa

Maarit Malmberg & Jouni Koponen: Aapeli ja sotaveteraani Reino; Aapeli ja evakkomatka, Minerva 2010 ja 2011 / Karjalan evakot, talvi- ja jatkosota

Veronica Leo: Oravan silmät, suom. Ritva Toivola, Tammi 1990 / sotalapsena Ruotsissa







2 kommenttia:

Seija Helander kirjoitti...

Ihanaa, että Tauno ja Nelli ovat päässeet blogiin! :) Kyseessä ei kuitenkaan ole tietokuvakirja vaan satu/tarina, ja uuden lastenkirjasarjan ensimmäinen osa.
Nalleterveisin
Tauno ja Nelli ja Seija Helander

Rouva Huu kirjoitti...


Kiitos täsmennyksestä, Seija Helander.

Ehkä näiden mainittujen kirjojen kohdalla on tosiaan oikeutetumpaa käyttää kattoterminä vain lastenkirjaa.

Hauska kuulla, että Taunon ja Nellin seikkailut saavat jatkoa! Solveig von Schoultzilta ilmestyi vuonna 1945 Tove Jansosnin kuvittama Kahden nallen Ruotsin matka, jossa siinäkin nallet lähtevät etsimään emäntiään, jotka on lähetetty Ruotsiin sotalapsiksi.

Onko tulevassakin osassa Suomen lähihistorian tapahtumat vielä läsnä?