maanantai 21. toukokuuta 2018

Leikkipaikkoja kaikille














Inari ja Leena Krohn: Vihreä vallankumous, 30 sivua, Tammi 1970.







Toimittaja Matti Kuuselan mainio reportaasi tämän päivän Aamulehdessä sysäsi minut heti lukemaan uudelleen suomalaisen 1970-luvun lastenkirjallisuuden keskeisen kuvakirjan, Leena & Inari Krohnin Vihreän vallankumouksen.


Koko aukeamalle levittäytyvässä näkymässä havainnollistuu suurkaupungin
puiston merkitys alueen asukkaille. Inari Krohnin kuvitusta Inari ja Leena
Krohnin tekstiin kuvakirjassa Vihreä vallankumous (Tammi 1970). 


Matti Kuusela on laskenut, että Nokian kaupungissa on viime syksystä kevääseen asti toteutetun summittaisen laskutoimituksen perusteella 33 540 parkkipaikkaa, mikä on enemmän kuin kaupungin asukasluku. 

Provokatiivinen laskenta sai kimmokkeensa isoisän ja lastenlasten mieluisasta päiväkodin pihan leikkipaikasta. Päiväkoti purettiin homeongelman takia ja tilalle rakennettiin yksityinen englanninkielinen päiväkoti.

Odottelimme Vilman ja Ilmarin kanssa ämpärit ja lapiot tanassa ja keinumattipallo kainalossa rakentamisen edistymistä.

Miten hienon, uutuuttaan hohtavan leikkipaikan Kankaantaan lapset nyt saisivatkaan! Vähän tosin huolestutti, kun ensi töiksi kaadettiin useampikin vanha, komea puu ja pihasta nirhaistiin noin neljännes.

Puiden, kiipeilykivien ja sählykentän tilalle asvaltoitiin parkkiruudut 23 autolle. 
No hyvä. Vaikka aita siirtyi liki kymmenen metriä lähemmäs rakennusta, Ilmarin ja Vilman into ei hiipunut. Pihaan tuodut hämähäkkikeinut näyttivät erityisen houkuttelevilta.

Lasten ja Matti Kuuselan pettymys oli suuri, kun päiväkodin avautumisen jälkeen kävi ilmi, että pihalla eivät saaneet enää leikkiä muut kuin päiväkodin omat lapset.

Asiasta äkämystyneenä Kuusela selvitti laajemmin lasten leikkipaikkojen vähentymistä kotikaupungissaan. Kävi ilmi, että Nokian kaupunki on lakkauttanut peräti puolet leikkipuistoista.  

Leena Krohn on luonnehtinut Vihreää vallankumousta tilaustyöksi: idea kirjaan tuli nimittäin hänen sisareltaan Inarilta. 

Kirjan aihe sai yllykettä 1960-luvun lopulla Lontoossa pidetystä mielenosoituksesta, jossa asukkaat yrittivät estää puiston muuttamisen parkkipaikaksi. 

Leena Krohn kirjoitti tekstin Inari Krohnin valmiiden kuvien ympärille.   


Harvinainen, aikuisen auktoriteettia kaatava lastenkirjan
kuvituskuva lähes 50 vuoden takaa.Riioraan kaupungin lapset
uhmaavat virkavaltaa. 
Inari Krohnin kuvitusta Inari ja Leena Krohnin
tekstiin kuvakirjassa 
Vihreä vallankumous (Tammi 1970). 

Vihreässä vallankumouksessa Mortti, Liisa, Janne, Lotta, Maija, Leena, Riikka, Panu, Juhani, Pekka ja Jukka-Pekka, kissat ja koirat (ja kaikki muut Riioraan kaupungin lapset, joiden nimet kehotetaan etsimään almanakasta) järjestävät kaaoksen ja mielenosoituksen estääkseen puistoa joutumasta parkkipaikan ja asvaltin alle.

Kirjan loppuratkaisu kääntyy lasten voitoksi. Kaupungin virkamiehet riisuvat takkinsa ja solmionsa ja vetäytyvät päivälevolle vaahteran varjoon.


Loppu hyvin: lapset ja aikuiset, byrokraatit ja virkamiehet nauttivat
pelastuneesta puistosta, kaupungin keuhkoista. 
Inari Krohnin kuvitusta
Inari ja Leena 
Krohnin tekstiin kuvakirjassa Vihreä vallankumous (Tammi 1970). 

Vihreä vallankumous on ensimmäinen suomalainen ympäristötietoinen ja kansalaisaktivismia esittelevä lastenkirja. 

Toni Lahtinen ja Markku Lehtimäki ovat tehneet kuvakirjasta ansiokkaan analyysin artikkelikokoelmassa Tapion tarhoista turkistarhoille, Luonto suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa (SKS 2011).







2 kommenttia:

Pikku Pia kirjoitti...

Vihreä vallankumous - juuri tämänkin hetken luonnonmukaista yhteiskuntainnovaatiota kahlitsevaa, syväsokeaa poliittista byrokratiaa kuvastava fantasia-allegoria :o "Jos saisin Taikahalon, toivoisin: Ensinnä, että vanha lähiökoulu kunnostettaisiin kulttuuritoiminnalle kelpoiseksi. Toiseksi: että viereinen lähiömetsä rauhoitettaisiin eliöstölle ja satunnaisen säännöllsille samoojille. Kolmanneksi: että lähiökirjasto vihdoin sinetöitäisiin kaupungin hallintoelimissä ehdottomasti jalostettavaksi. Vieläpä presidentin vaimon suojeluksella."

Rouva Huu kirjoitti...


Mainioita toiveita, joihin yhdyn empimättä!