tiistai 5. helmikuuta 2019

Elämä kantaa sittenkin













Aino Lappalainen: Mirjamin lentävä matto, kuvittanut Maija Lassila, 88 sivua, Ntamo 2018.








On kiinnostavaa, että moni pienkustantamo on viime aikoina laajentanut valikoimaansa tietoisesti myös lastenkirjoihin. 

Nähdäänkö niissä siis aiempaa enemmän potentiaalia myös myynnin näkökulmasta? 

Esimerkiksi Into Kustannus, Docendo, Enostone, Ntamo ja Nemo kustantavat nykyisin verraten paljon myös lastenkirjallisuutta.

Mirjamin lentävä matto on elokuva- ja draamakäsikirjoittajana aiemmin meritoituneen Aino Lappalaisen (s. 1985) ja kuvataiteilija Maija Lassilan (s. 1985) ensimmäinen lastenkirja. 

Neliön muotoisen kirjan typografia saattaa hieman hämmentää kirjan otollisinta kohderyhmää, eli alakouluikäisiä:  tekstifontti on nimittäin melko pientä ja tekstin ympärille jää paljon tyhjää tilaa.  

Isompi kirjasinkoko olisi tehnyt kirjasta helpommin lähestyttävän ja myös helppolukuisemman perinteisen lastenromaanin. Toisaalta neliömuoto tuo kuvitukselle enemmän huomiota. 


Maija Lassila maalaa sävykkäillä vesiväreillä vahvoja
väripintoja. Maija Lassilan kuvitusta Aino Lappalaisen
lastenromaaniin Mirjamin lentävä matto (Ntamo 2018). 


Kahdeksanvuotiaan Mirjamin isä on kuollut auto-onnettomuudessa. Äiti on kadottanut elämänhalunsa ja tyttö joutuu kantamaan vastuuta koko perheen arjesta. 

Pikkuveli Tomia suojaa vielä lapsenusko ja hän pakenee pahaa oloaan sisartaan enemmän leikin maailmaan. Kerrostalolähiön pihaan ilmaantuneesta siilistä kasvaa vertauskuva myös lähimmäisen rakkaudelle. 
  
Mirjam huomasi, että äiti oli ihan omissa maailmoissaan. Ei edes kuullut, mitä hän ja Tomi juttelivat keskenään. Sellaista äidin kanssa oli ollut jo monta kuukautta. Hän oli yhtäaikaa paikalla ja muualla. Äidin silmät tuijottivat jonnekin, mistä Mirjam ei voinut niitä tavoittaa. 

Hieman epäuskottavalta tuntuu, että äidin kerrotaan kyllä käyvän  pikkuveljen kanssa perhetukikeskuksessa, mutta Mirjam jää tuesta kokonaan osattomaksi. 

Onneksi perheelle muodostuu tukiverkosto, jonka apu ja myötäeläminen havahduttavat vähitellen äidinkin pois pahimman surun tukahduttavasta pyörteestä.

Mirjamin ja Tomin elämään tulee taas värejä ja aktiivista
tekemistä mattokutomossa. Maija Lassilan kuvitusta
Aino Lappalaisen lastenromaaniin 

Mirjamin lentävä matto (Ntamo 2018). 

Mirjam pääsee kutomaan läheiseen mattokutomoon mattoa, jonka väreihin tiivistyvät elämän ilon ja surun juonteet. Aluksi Mirjam toivoo, että matosta tulisi valmistuessaan lentävä matto, joka veisi äidin, Tomin ja hänet isän luokse taivaaseen.


Mirjamin kutomasta räsymatosta tulee komea symboli koko
perheen surutyölle. Maija Lassilan kuvitusta Aino Lappalaisen
lastenromaaniin 
Mirjamin lentävä matto (Ntamo 2018). 


Maton kutominen yhdessä kutomon työntekijän, liikuntavammaisen Toinin,  kanssa auttaa Mirjamia monin tavoin. Vaikka matto ei lähdekään lentoon, niin sitä tehdessään Mirjam on hyväksynyt isän kuoleman. 


Oivaltavasti Mirjam myös kiteyttää käsityön terapeuttisia vaikutuksia:

– Kun tekee jotain hauskaa ja kaunista, tulee uusia ajatuksia. 

Maton valmistuminen palauttaa myös pikkuveljen ja äidin elämään siitä pitkään puuttuneet värit ja elämänilon. Mirjam rohkaisee myös mielensä ja pitää opettajan pyynnöstä aamunavauksen, jossa kertoo maton kutomisesta. Hyvin eleettömästi tuodaan esille se, kuinka tyttö samalla puhkaisee surun ja luokkatoveriensa välistä näkymättömän kalvon pois.  

Maija Lassilan vesivärikuvitus on luonnosmaista, mutta tavoittaa silti keskushenkilöiden mielenliikkeet ja olemuksen tarkasti. 










Ei kommentteja: