tag:blogger.com,1999:blog-60992045252484946.post36156876887021665..comments2024-02-08T11:41:05.475+02:00Comments on Lastenkirjahylly: Myyrä puhemiehenä, eli kuinka lastenkirjallisuus pääsee otsikoihinRouva Huuhttp://www.blogger.com/profile/09860299031477009226noreply@blogger.comBlogger11125tag:blogger.com,1999:blog-60992045252484946.post-19909496025005815362011-09-17T18:38:12.909+03:002011-09-17T18:38:12.909+03:00Myyrä puhemiehenä ei herättänyt minussa eikä lapse...Myyrä puhemiehenä ei herättänyt minussa eikä lapsessa inho reaktiota.<br /><br />Sen sijaan Peikonhäntä (Sari Vento, 2007, WSOY) kirjan aihe sai aikaan ensin inho reaktion minussa. Kirja on todella hyvä, käsittelee aihetta "taidokkaasti", suosittelen kirjaa. <br />Lapsi tykkäsi kirjasta, oli hänelle satu muiden joukossa. Mutta ajatus siitä että joku koskettelee lapsia kammoksuttaa!<br />T: SykkeröAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-60992045252484946.post-41632066678600164202011-09-15T10:37:50.009+03:002011-09-15T10:37:50.009+03:00Olen Annelin kanssa samaa mieltä siitä, että pitäi...Olen Annelin kanssa samaa mieltä siitä, että pitäisi muistaa lastenkin todella oikeasti elävän tässä samassa maailmassa kuin me aikuisetkin. Muistan ainakin itse lapsuudestani paljon ristiriitaisia ja hankalia asioita ja tunteita, jotka eivät todellakaan kummunneet kirjallisuudesta vaan ympäröivästä maailmasta ja minusta itsestäni - ja pidän kuitenkin lapsuuttani erittäin onnellisena!Salla Simukkanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-60992045252484946.post-56775895146228596552011-09-15T10:05:14.250+03:002011-09-15T10:05:14.250+03:00Jonni-jänö, nuori Werther. Joo...
Myyrä-kirjoista ...Jonni-jänö, nuori Werther. Joo...<br />Myyrä-kirjoista oppii empatiaa ja sympatiaa ja vielä housujen teon kaupan päälle. Milerin hienous on siinä, että hän puhuu suoraan lapsille, tuo opetuksensa tunteiden kautta eikä ole aikuisena huseeraamassa joka välissä.<br />Noita varoitustarroja kyllä kannatan, sellaisiahan voisi kantaa kunniamerkkeinä rinnassa :).<br /><br />Puhemies Myyrän jälkiä seuraten,<br /><br />HannuHannu Hirvonennoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-60992045252484946.post-11730932247017167932011-09-15T10:04:33.548+03:002011-09-15T10:04:33.548+03:00Muistan Urhean pikku räätälin! Siinä kyllä aika pa...Muistan Urhean pikku räätälin! Siinä kyllä aika pahan näköisesti veri roiskuu ja kuolema kulkee.Annelihttps://www.blogger.com/profile/18380416113695039326noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-60992045252484946.post-30124762469233276732011-09-15T09:48:59.403+03:002011-09-15T09:48:59.403+03:00KIITOS TÄHÄNASTISISTA VIISAISTA - JA HAUSKOISTAKIN...KIITOS TÄHÄNASTISISTA VIISAISTA - JA HAUSKOISTAKIN - KOMMENTEISTA! <br /><br />Rouva Hyyn kirjahyllyssä on yksi kuvakirja, jota hän ei ole parhaalla tahdollakaan halunnut tarjota omien lastensa luettavaksi kun nämä olivat pieniä. <br /><br />Kyse on Janoschin kuvakirjasta Urhea pikku räätäli (WSOY 1988). Se pohjaa klassiseen kansansatuun räätälistä, joka tappaa seitsemän kärpästä yhdellä iskulla, mutta laajenee ns. harmittoman sadun maailmasta nopeasti sodan mielettömyyden ja asevarustelun pidäkkeettömäksi kuvaukseksi – sekä tekstin että kuvan osalta. <br /><br />Kehyskertomus ja tarinan lopun lähes raamatullinen moraliteetti eivät mielestäni pehmennä riittävästi tarinan raadollisuutta.<br /><br />Toisaalta tämä kirja puolustaa mainiosti paikkaansa yläkoulujen ja lukioiden rauhankasvatuksen, etiikan ja elämänkatsomustiedon tunneilla.Rouva Huuhttps://www.blogger.com/profile/09860299031477009226noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-60992045252484946.post-56925758091774481442011-09-15T09:34:26.136+03:002011-09-15T09:34:26.136+03:00Aivan, Tuula von. Käsi sydämelle, kuinka moni muis...Aivan, Tuula von. Käsi sydämelle, kuinka moni muistaa pienenä ja myrtyneenä ajatelleensa: kunhan kuolen, niin kyllä sitten surevat haudallani! Ja katuvat mitä tulivat sanoneeksi/tehneeksi!<br />Vesta-Linnea -kuvakirjoista yhdessä nimihenkilö juurikin miettii omaa kuolemaansa, kun hänestä tuntuu, ettei keskimmäistä lasta huomata.<br />Sellainen hullu ajatus näköjään edelleen on voimissaan, etteivät lapset elä samassa maailmassa kuin me muut, vaan jossain sileämmässä ja ristiriidattomassa. Siellä ei ole humalaisia vanhempia, ei riitoja, ei pahaa mieltä. Lapsia ei tehdä luonnonmenetelmällä vaan jotenkin... jotenkin... Eikä kukaan käy kakalla.Annelihttps://www.blogger.com/profile/18380416113695039326noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-60992045252484946.post-22288415633672817612011-09-14T23:33:50.043+03:002011-09-14T23:33:50.043+03:00Hieno kirjoitus! Toivottavasti varoitustekstejä ei...Hieno kirjoitus! Toivottavasti varoitustekstejä ei ruveta lasten- eikä aikuistenkirjoissakaan viljelemään. En halua asua sellaisessa yhteiskunnassa, jossa pitää varoa kaikkea.Paulahttps://www.blogger.com/profile/14870539012186630595noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-60992045252484946.post-79225335614833037702011-09-14T20:51:28.883+03:002011-09-14T20:51:28.883+03:00Kovasti yrittämällä voi ymmärtää äidin järkytyksen...Kovasti yrittämällä voi ymmärtää äidin järkytyksen. Silti on hyvin vaikeaa sisäistää sitä ajatusta, että kaikista kirjallisista sankareista juuri Myyrä ja hänen kaverinsa herättävät pahennusta. <br /><br />(Jänikset eivät taida tietää, että se on haikara, joka tuo vauvat.)<br /><br />SariAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-60992045252484946.post-21513085516702702902011-09-14T19:19:54.645+03:002011-09-14T19:19:54.645+03:00Niinpä niin.
Käsi sydämelle. Moniko on kuullut jo...Niinpä niin.<br /><br />Käsi sydämelle. Moniko on kuullut joskus lapsen uhkaavan tyyliin: Mä ammun sut! tai: Mä karkaan enkä ikinä tule takaisin!<br />Moniko on itse uhkaillut tyyliin: jos et ole kiltisti, niin...<br />No, jokaisella lienee omat kiristys/uhkailu/lahjontakonstinsa, nuo lastenkasvatuksen perinteiset kulmakivet. <br />Taas kerran: Kirja on kirja. Äiti on äiti. Isä on isä. Jne... Kirjalla on (onneksi) monta funktiota, parhaimmillaan se tarjoaa lukuelämyksen, kielellistä rikkautta, kuvallista loistoa, syvää filosofiaa...<br />Vanha totuus on se, että suurin viisaus piilee usein rivien välissä. Ja lapsi, meitä (onneksi) viisaampi, tajuaa sen ellei muuten niin vaistollaan, joka valitettavasti monesti kasvatuksen ja kasvamisen myötä haipuu ja muuttuu ennakkoluuloisuudeksi tms.<br />Ei voi olla asiaa, josta ei lapsen kanssa voisi puhua. Tyrkyttää ei tarvitse, hassua, mutta aika usein asiat tapahtuvat ajallaan, jos niiden antaa tapahtua.<br />Lapsi syntyy siitä aukosta, josta se on aina syntynyt. Ei siinä asiassa mitään eheyttämistä tarvita. Sieltä se vain syntyy. Ja ihmismielessä myllertää välillä outoja ja vähemmän miellyttäviä ajatuksia, niin lapsen kuin aikuisen kuin myyränkin. Ehkä niistä selviää helpoiten, jos niistä uskaltaa puhua. <br />Erään tiedon mukaan Suomessa tekee vuosittain noin 20 lasta itsemurhan. Vaikka myyrän kärpässienen syönnin ei ehkä syvimmillään olekaan tarkoitus johdattaa keskustelemaan lapsen kanssa itsemurhasta, ei se myöskään varmasti ainuttakaan lasta sellaiseen tekoon yllytä.<br /><br />Kirjavalinnat ovat aikuisen. Onneksi. Ja kuten rouva Huu ehdottaa, on ehkä hyvä selata kirjaa ennen kuin sitä ryhtyy lapsen kanssa lukemaan, jos ennakkoon on huolissaan kirjallisuuden arveluttavasta vaikutuksesta jälkikasvuunsa.<br /><br />Mieluusti silti iloa ja lämpöä omissa kirjoissaan nykyisin kernaasti tarjoileva<br /><br />Tuula von LorukujaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-60992045252484946.post-77480184316053009152011-09-14T16:40:11.665+03:002011-09-14T16:40:11.665+03:00En ole kyseistä iltapäivälehden haastattelua luken...En ole kyseistä iltapäivälehden haastattelua lukenut, mutta Myyrä ja hänen puhemiehen tehtävänsä ovat kovin tuttuja. <br /><br />Olen samaa mieltä Rouva Huun kanssa siitä, että närkästynyt äiti teki vääryyttä poikaansa kohtaan, kun ei halunnut lukea kirjaa uudelleen. Lastenkirjahan tarjoaa lapselle oivan keinon käsitellä hämmentäviä aiheita. <br /><br />Vai vielä pitäisi olla varoitustekstejä voimakkaista kohtauksista! Mitä ihmeen holhousmeininkiä oikein halutaan? Mielestäni on vanhemman tehtävä tutustua kirjan sisältöön etukäteen ja hän voi sitten ihan itse päättää onko kirja lapselle sopiva (tai jättää kirjan lukematta lapselle, jos on itse liian järkyttynyt siveettömästä tai muusta vastaavasta sisällöstä...) <br /><br />Ja todellakin, lapsi ja vanhempi voi siinä samalla tarinaa lukiessaan keskustella hämmentävistä seikoista. <br /><br />Juolahti vaan mieleeni, kun katselin kuvaa kannonnokassa nyyhkivästä poikapupusta, että tuolla tavoinhan lapsetkin reagoivat... Eivät ehkä uhkaa kärpässienen mutustelulla ja kuolemalla, mutta siten, että istutaan nyyhkimässä surkeana ja tuumaillaan ettei kukaan tykkää minusta.Hula-Lulanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-60992045252484946.post-24313450401015447792011-09-14T14:35:25.739+03:002011-09-14T14:35:25.739+03:00Täytyy myöntää, että ensimmäisen kerran, kun luin ...Täytyy myöntää, että ensimmäisen kerran, kun luin tuota nimenomaista Myyrää omakin reaktio oli hitusen järkyttynyt. Mutta lapset ovat lukijoina paljon fiksumpia (tai estottomampia) kuin me aikuiset oletamme. Synnytyksen realistinen kuvaus järkyttää aikuista, koska me olemme tottuneet ajattelemaan, että "sellaiset asiat" hoidetaan piilossa. Lapsi ei ole vielä ehdollistunut tähän. <br /><br />Lasten kuvakirja on varmasti pehmein mahdollinen kanava isojen ja vaikeiden asioiden käsittelyyn. Kuinka moni vanhempi antaa lastensa katsoa vierestä esim. telkkarin life style -ohjelmia, joissa sama asia näytetään oikeilla ihmisillä, ääniefektien kanssa, siinä silikonien asennuksen ja kevyen iltapäivämurhan välissä? Piirretyn pupun rakkaus- ja perhe-elämä ei niiden rinnalla enää hirvittävän rankalta vaikuta.Magdalena Haihttp://www.magdalenahai.comnoreply@blogger.com