Monipuolisuus on valttia uudessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa

Vesa Sisättö: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 5. BTJ Kirjastopalvelu 2008.

Ismo Loivamaa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 6. BTJ Kirjastopalvelu 2009.

Vaikka kirjailijatietoa saa nykyisin paljon myös netistä, on edelleen tarvetta kirjan muotoisille hakemistoille ja muille julkaisuille.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden monipuolinen asiantuntija Ismo Loivamaa on toimittanut Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita -kirjoja jo 1990-luvulta lähtien. Aiemmissa osissa kirjoittajina oli monta alan asiantuntijaa, mutta 5- ja 6-osissa Loivamaa ja fantasia- ja scifikirjallisuuden asiantuntija ja harrastaja Vesa Sisättö vastaavat sisällöstä kokonaan itse.

Kirjojen artikkelit ovat näin edellisiä osia yhteismitallisempia, mutta välillä saman kirjoittajan kaavamaisuus ja näkökulmien toistuvuus myös puuduttavat lukijaa. Loivamaa kiinnittää useammassakin kirjailijaesittelyssä huomiota koulukuvauksen yksipuolisuuteen ja opettajien, erityisesti rehtorien, henkilökuvan "demonisoitumiseen". Havainnossa on vinha perä, mutta lukijan kannalta ilmiön olisi voinut käsitellä yhden kirjailijan osalta tarkemmin, ja muutoin tyytyä viittamaan piirteeseen yleisemmällä tasolla.

Nautittavimmillaan Loivamaa antaa tiivistettyjä huomioita viime vuosien lasten- ja nuortenkirjallisuuden trendeistä. Loivamaan vankka asiantuntemus ulottuu myös tämän kirjallisuuden alueen historiaan, joten hän on siinä mielessä Sisättöä perinnetietoisempi ja siten myös ilmaisussaan laajan lukeneisuutensa takia jouhevampi esittelijä.

Sisättö antaa parastaan oman erikoisalueensa kirjailijoiden tuotannon kuvaajana. Vähemmän itseään puhuttelevien kirjailijoiden kohdalla hän lankeaa välillä tarpeettoman seikkaperäiseen juonen referointiin.

BTJ Kirjastopalvelun kustantamien kirjailijahakemistojen kohderyhmä on laaja. Niiden koostamisessa on pidetty silmällä kirjastonhoitajia, opettajia ja muita lasten ja lukemisen parissa toimivia aikuisia.

Yhtälaisesti kirjat on tarkoitettu myös nuorille lukijoille, jotka etsivät uutta luettavaa tai tekevät suosikkikirjailijasta vaikkapa esitelmää kouluun. Nuoria lukijoita ajatellen juonen paljastaminen voi olla jopa kohtalokasta: kuka viitsii lukea kirjaa, jos sen kliimaksi paljastatetaan jo esittelyssä?

Kirjavinkkaukselle tyypillinen vaivihkainen nuoren lukijan kirjan ääreen koukuttava esitystapa olisi monessa kohdin ollut toimivampi ratkaisu kuvata kirjan aihepiiriä ja tapahtumia.

Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 5 ja 6 -hakemistot ilmentävät hyvin tämän kirjallisuuden alueen monipuolisuutta ja myös nimekemääräistä runsastumista. Moni aikuistenkirjailijana debytoinut on tehnyt vierailuja alueelle – esimerkiksi Johanna Venho, Anja Erämaja, Markku Kaskela ja Jyrki Kiiskinen.

Siinä missä varhaisempiin 90-luvun lasten- ja nuortenkirjailijahakemistoihin karsiutuivat vain eturivin ja pitkän linjan tekijät, on näihin uusiin kelpuutettu myös vain pari lasten- tai nuortenkirjaa kirjoittaneita.

Loivamaa ja Sisättö eivät ole rajautuneet yksinomaan suurimpien yleiskustantajien kirjailijoihin: huomionsa saavat myös esimerkiksi pienen Myllylahti-kustantamon kautta debytoinut Tiina Martikainen, uskonnollisista nuortenkirjoistaan pienen piirin tuntema Tiina Lehtineva sekä viime aikoina omakustanteina tuotantoaan julkaissut Leena Mäkijärvi.

Jostain syystä Jukka Laajarinne ja Teija Niemi saavat esittelyn toistamiseen.

Otokseen mahtuvat myös tietokirjallisuuden käsitettä ja suomalaista kansanperinnettä kirjoissaan tuoreuttaneet Paula Havaste ja Mervi Koski. Monilahjakkaita kuvan ja sanan suvereenisti hallitsevia kuvakirjailijoita on niin ikään esittelyissä mukana monia – tosin melko sattumanvaraisina poimintoina.

Loivamaan ja Sisätön kirjat innostavat esittämään monia kysymyksiä.

Onko nykyinen yli tuhannen nimekkeen vuosittainen lasten- ja nuortenkirjakirjatulva jo pian tulossa tiensä päähän?

Miksi niin moni aikuiskirjailija intoutuu juuri nyt kirjoittamaan myös lapsille ja nuorille?

Ajatuksia herättävät myös kustannusmaailman uudet tuulet: kotimainen lasten-ja nuortenkirjallisuus sinnittelee runsaan käännöstarjonnan jaloissa, osin sitä maireasti jäljitellen ja osin ominaislaatuaan hapuillen. Kustantamot etsivät auliisti mediaa kiinnostavia tekijöitä ja keskittävät markkinointinsa heihin. Löytävätkö kaikki kirjat enää lainkaan lukijoita?



PS. Kokoan oikean puoleiseen linkkipalkkiin parhaillaan ajantasaista luetteloa kotimaisten lasten- ja nuortenkirjailijoiden kotisivuista tai blogeista. Täydennykset ovat tervetulleita!