Riehakkaita ja hyssyttäviä runoja

Hannele Huovi: Karvakorvan runopurkki. Kuvittanut Kristiina Louhi. 79 sivua. Tammi 2008. Kannen suunnittelu Eevaliina Rusanen.

Kirjailija Hannele Huovi ja ja musiikkikasvatuksen lehtori ja musiikkipedagogi Soili Perkiö saivat perjantaina Taiteen keskustoimikunnan jakaman valtion lastenkulttuuripalkinnon.

Perusteluissa todettiin, että Huovi ja Perkiö ovat tehneet uraauurtavaa työtä lapsiperheiden loru-, laulu- ja leikkiperinteen uudistamisessa ja vaalimisessa. He ovat kehittäneet kirjallisuus- ja musiikkikasvatusta aiempaa lapsilähtöisempään suuntaan tavoitteenaan rauhoittaa lapsiperheet nauttimaan yhdessä sävelten ja kielen magiasta koko keholla ja kaikilla aisteilla.

Hannele Huovi ja Soili Perkiö ovat tehneet yhteistyötä neuvoloiden, päiväkotien, koulujen, teattereiden ja musiikkitapahtumien kanssa. Heidät tunnetaan myös aapisten, lastenkirjojen, musiikin oppikirjojen ja muun oppimateriaalin tekijöinä.

Palkintoperusteluissa korostetaan Huovin ja Perkiön yhteistyössä tiivistyvää lapsen ja lapsuuden ainutkertaisuuden kunnioittamista: Huovin runot ja Perkiön musiikki opettavat hektisessä hälyssä ja epävarmuudessa elävää nykylasta kuuntelemaan ja arvostamaan myös hiljaisuutta, pieniä sanoja ja sävelen helähdyksiä.

Karvakorvan runopurkki -kokoelma on hyvä näyte Hannele Huovin lapsen puoleen mutkattomasi kääntyvästä kielestä. Sen lasta aidosti kuunteleva ote ja arjen ihmeiden ällistely on samaa sukua klassikoksi kohonneen, niin ikään Kristiina Louhen kuvittaman Vauvan vaaka -runokirjan (Tammi 1995, 6. painos 2005) kanssa. Näitä samoja runoja Soili Perkiö on säveltänyt samannimiselle Vauvan vaaka -levylle, jonka runot, nuotit ja leikkiohjeet löytyvät myös nidotusta vihkosesta Vauvan vaaka. Lauluja ja leikkejä vauvaperheille (Tammi 2002, 8. painos 2009).

Palkintojenjakotilaisuudessa kuulinkin, että myös Karvakorvan runopurkin runoista on luvassa vastaavanlainen cd-levy leikkiohjeineen!

Vauvan vaaka -kokoelmaan verrattuna Karvakorvan runopurkissa on vähän enemmän rosoa ja svengaavampi ote, mikä johtuu osittain siitäkin, että monissa runoissa haukahtelevat, murisevat ja vikisevät koirat.

Mukaan mahtuu toki myös esimerkiksi runo noidasta, jolla on itkuliiteri, kiiltävän perään persosta harakasta ja peltirännissä rämistelevästä peikkopojasta.

Kuulaiden vauvarunojen ystäville löytyy monta uutta tunnelmarunoa, joista varmasti ainakin Vauvavoimaa-runoa tullaan siteeraamaan useasti vauvaonnitteluiden yhteydessä.

Hannele Huovilla on ymmärrystä lapsen laajalle tunneskaalalle. Esimerkiksi runot Raja ja Kiukkupurkki kunnioittavat lapsen ääritunteita ja itsemääräämisoikeutta. Joulurunojen ystävät ilahtuvat myös uusista joulumieltä nostattavisa runoista, esimerkiksi runot Joulun tupa ja Kynttilä.

Sekä Huovi että Perkiö ovat korostaneet monissa runoissaan ja sävellyksissään hiljaisuuden tärkeyttä hälyisän arjen keskellä.

Tässä näytteenä runo Kuiskaus, johon tämä Huovin ja Perkiön omasta kehosta lähtevä musiikkikasvatus on kiteytetty ytimekkääseen muotoon:

Nyt kuiskaan salaisuuden:

Silmät kiiinni painaa voit,
kuunnella kuinka itse soit.

Olet musiikkia uutta:
suurta, soivaa hiljaisuutta.

Karvakorvan runopurkista löytyy myös veikeä Kanapolkka, josta taatusti tulee suosittu uusi lastenlaulu. Kokoelma tutustuttaa myös Don Quijoteen, espanjalaiseen ritariin, jonka lukeneisuus herättää muissa ihmetystä. Tommi, Tommi -runon voi lukea modernina moraliteettina Heinrich Hoffmanin henkeen. Runo kertoo vetelän letkusta, löysästä Pohjanmaalla asuvasta Tommista, jonka

-- Kädet mieluiten riippuivat rentoina,
silmälauomet puoliksi auki,
maha pleikkarin letkun jatkeena,
suussa sitkeä lakritsihauki.--

Kristiina Louhen herkät, mutta lapsenmieliset pastelliliitukuvitukset antavat kokoelmalle sylinlämpöisen loppusilauksen. Tarkkasilmäinen huomaa muutamista signeerauksista, että kokoelmaa on kuvitettu kesä-heinäkuussa viime vuonna. Hauskasti ja melko huomaamattomasti Louhi yhdistää toisinaan kuviinsa myös sanomalehtipaperirevinnäistä kollaasitekniikkaa.

Oheinen Kristiina Louhen kuvitus Kylmä houkuttaa -nimiseen runoon lohduttaa toivoakseni kaikkia tällä hetkellä pedissä taudin kourissa makaavien oloa: