Roisia mafiameininkiä

Ansu Kivekäs: Täysillä metsään. Tammi 2010. 229 sivua. Kansikuva ja sarjan ulkoasun suunnittelu Jussi Kaakinen.












Ansu Kivekäs voitti pari vuotta sitten Kouvolan dekkaripäivien järjestämän kilpailun, jolla etsittiin uusia varhaisnuorten dekkareita. Voittoisa kilpakäsikirjoitus julkaistiin nimellä Päin Porkkalaa (Tammi 2008) ja se aloitti uuden Tammen Musta kaista -dekkarisarjan.

Rouva Huun tulkinnan mukaan Kivekäs ottaa – jo kirjojensa nimissä! – hyvin provokatorisen, tietoisen uhittelevan asenteen, jolla hän haluaa tuulettaa tätä lasten- ja nuortenkirjallisuuden suosittua, mutta velvoittavien perinteiden raskauttamaa lajityyppiä.

Hänen tyylilajinsa on omalaatuinen sekoitus suurpiirteistä mafiameininkiä, roisin kurvikkaita juonenkäänteitä ja elämän kolhimia, kepulikonsteilla elantonsa hankkivia päähenkilöitä, joilla on rokonarpiset tai rankan aknen laikuttamat kasvot. Tällainen kovaksikeitetyn dekkarin ronskius tekee kirjoista myös aikuiselle verrattain nautittavia lukuelämyksiä: Kivekäs nimittäin kavahtaa tätimäistä hellanlettas-tyylistä moralisointia ja tarjoaa vastineeksi vauhtia ja aivan oikeasti vaarallisia tilanteita.

Salakuljetetun votkan myynnnin, vaatehuoneessa kasvatetun kannabiksen ja monen eri kaliiperin aseiden letkeän kuvauksen osalta Kivekkään romaani tasapainoilee jopa avarakatseisena itseään pitävän Rouva Huun mielestä niukin-naukin äärirajoilla 10-vuotiaita ja sitä hieman vanhempia lukijoita koskevia yleisiä sopivaisuussääntöjä ajatellen.

Kivekäs ujuttaa teoksiinsa myös yhteiskunnallista kantaaottavuutta ja ajankuvaa. 14-vuotias Otso on joutunut elämässään tuuliajolle: äiti ei ole mikään järjen jättiläinen. 34-vuotias wannabe-pissis, kuten Otso itse äitiään kuvailee, on enemmän elementissään karaokepubeissa kuin murrosikäisen poikansa vastuullisena huoltajana. Ruotsin laivoilla itsensä jonglööritempuilla elättävästä isästään, VirtuOssista, Otso ei ole nähnyt takin lievettäkään.

Äidin laiminlyöntien ja omine törttöilyjensä takia Otso pelkää joutuvansa huostaanotetuksi: hän tekee tarkkaan suunnitellun katoamistempun tavaratalon hyvinvarustellun urheiluosaston kautta. Näin alkaa Otson havuntuoksuinen, juonenkäänteiltään kutkuttavasti lähes uskomaton survival-seikkailu, johon liittyvät myös Jukkis Janatuinen ja Petroskoista laittomasti Suomeen turistibussin takakontissa luikahtava Mikko.

Jokainen heistä on oma valloittava persoonansa, jolla on omat puheenpartensa ja maneerinsa. Mikko esimerkiksi herkistyy välillä mummon kaipuussaan jopa laskettelemaan kalevalaista runomittaa!

Nuoret miehet saavat myös virtaa päivän iskelmistä ja terapoivat itseään tarpeen mukaan myös omatekemillään räpeillä. Tätä kohtausta on edeltänyt Mikon hyräilemä Yö-yhtyeen kappale "Rakkaus on lumivalkoinen":

--- Mikko lauloi.
Jukkis alkoi hyräillä mukana, minkä nyyhkytykseltään pystyi, kunnes pärskähti jälleen täyteen kyynelmyrskyyn.
Otsoa tympäisi. Äiti ja kumppanit vetivät tätä kappaletta karaokessa, äiti jopa selvin päin. Uskomatonta! Ja nyt oli kotonakin karaokelaitteet, kiitos Paavo Pesusienen!
- Lopettakaa toi! Kohta te varaman lauatte Aikuisen naisen. Sitä paitsi toi vaan pahentaa oloa! Vetäkää vaikka jotain punkkia tai heviä, jos kerran on pakko laulaa.
Jukkis näytti säpsähtävän hereille synkistä aatoksistaan.
- Poikahan puhuu järkeä, Jukkis sanoi ja nousi ylös.
- Nyt loppuu nyyhkiminen! Däääm!
- Mä vihaan, mä vihaan, Jukkis räyhäsi ja alkoi tanssia ympäri nuotiota.

- Yhteiskunta on mätä ja se haisee! Se haisee! Tää systeemi on hanurista! Ja se haisee! Shittiä siellä, shittiä täällä, siellä shit täällä shit joka puolella shit shit shit..

Epäonninen taivaanrannanmaalari ja ikuinen jossittelija Jukkis Janatuinen esiintyi karismaattisen Tipsu-koiransa kanssa jo Kivekkään esikoisessa. Tällainen entuudestaan tuttujen romaanihenkilöiden linkittäminen uuteen itsenäiseen romaaniin on selvästi lisääntymässä ja ristiinkytkennät tuottanevat varmasti ainakin muutamille lukijoille tyydytystä.

Kivekäs kiihdyttää mustan huumorin heti turbovaihteelle kolmikon matkustaessa samalla junalla kohti itärajaa. Tipsulla on tärkeä tehtävä liisteröidä näiden nuorten miesten kohtalot toisiinsa. Otson ainoa kontakti entiseen elämään on satunnainen nettiyhteys Jassun kanssa. Tytön Egyptistä Suomeen avioliiton kautta kotiutunut isä Mahmoud on tärkeässä roolissa jo seikkailun alkuvaiheessa.

Tapahtumien äkkikäänteisiin osallistuvat myös eläkkeellä poliisin virastaan oleva ja toimettomuuteen työlääntynyt Taisto Toivola, maaseudun rauhaan vetäynynyt entinen lääkäri Eeva Harkko, bensa-aseman äkäinen omistaja Hyrkkäinen sekä 90-vuotias vanhusten palvelutalossa vastoin tahtoaan kituva Unto Piiparinen.

Kivekkään nuortenromaanissa voisi hyvinkin olla ainesta jopa valkokankaalle, sen verran mieleenjääviä kirjan särmikkäät pää- ja sivuhenkilöt sekä autioituneen maaseudun pikantti tunnelma ovat.

Kaiken kohkauksen ja banaaliuden ohella Täysillä metsään on myös kelpo kuvaus nykynuorison etäisestä luontosuhteesta ja kaipuusta elää omillaan.