perjantai 29. lokakuuta 2010

Maisa on pikkulasten katselukirjojen kuningatar


Lucy Cousins: Esitys alkaa, Maisa! Maisan leikkisä näyttämökirja. Suomentanut Anneli Heimonen. 15 sivua. WSOY 2010.

Lucy Cousins: Maisan suuri sanakirja. Suomentanut Anneli Heimonen. 300 tärkeää sanaa. 25 hauskaa läppää. 58 sivua. WSOY 2006, 2. Painos 2010.

Lucy Cousins: Maisan mainiot kulkuneuvot. Suomentanut Anneli Heimonen. 15 sivua. WSOY 2010.

Lucy Cousins: Minä olen paras! Suomentanut Anneli Heimonen. 30 sivua. WSOY 2010.


Brittiläisen Lucy Cousinsin (s. 1964) luoma kuvakirjahahmo Maisa-hiiri täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Cousins vierailee myös Helsingin kirjamessuilla.

Maisa on Eric Hillin Puppe-koiraa feminiinimpi vastine katselukirjaikäisille pikkulapsille.

Maisalla on paljon eläinystäviä, joiden kanssa se seikkailee rajatussa ja turvallisessa arkisessa miljöössä. Maisa-kirjojen tunnusmerkkinä on vahva musta ääriviiva ja räväkät, iloiset ja isot yhtenäiset väripinnat.

Maisa-kirjoissa on aurinkoinen perusharmiton vire: kirjoillaan Cousins haluaa viestiä lapsille turvallisuutta ja välittämistä.

Tänä vuonna WSOY on julkaissut monia Cousinsin Maisa-kirjoja.

Maisan suuri sanakirja on avuksi lapsen kielen oppimiseen. Isokokoisessa kirjassa on “300 tärkeää sanaa” eri aihepiireistä (mm. pukeutuminen, kodin esineet, ystävät, maatalon elämää, kulkuvälineet, puutarha, leikki jne.). Kirjassa on myös pieniä kurkistusluukkuja.




Maisan mainiot kulkuneuvot kuuluu Maisan tietokirja –sarjaan. Maisa kokeilee erilaisia tapoja liikkua paikasta toiseen: eksoottisimpia ovat höyryveturi ja kuumailmapallo. Läppiä ja vetoliuskoja ja pyörylöitä liikuttamalla kulkuvälineet saa liikkeelle.




Esitys alkaa, Maisa! tekee kunniaa klassiselle kolmiulotteiselle ns. näyttämökirjalle. Maisa eläinystävineen valmistelee esitystä ja kirja huipentuu hienoon kolmiulotteiseen näytökseen. Bravo!

Minä olen paras! on ihan uudentyyppinen Cousinsin peruskuvakirja, jossa ei ole läppiä ja luukkuja lainkaan. Kuvakirja on uuden sarjan avausteos ja esittelee omasta mielestään kaikessa ylivertaisen koiran. Sillä on ystävinä leppäkerttu, myyrä, hanhi ja aasi. Koira rakastaa ystäviään pidäkkeettömästi, mutta:



Minä rakastan heitä.
He ovat kaikki loistavia,
Mutta minä olen paras.


Kirjan lukija ja kuvan katsojakin vakuuttuu koiran ylivertaisuudesta, mutta sitten sen ystävät saavat onneksi myös äänensä kuuluviin. Niiden mielestä koira ei nimittäin ole ihan oman käsityksensä veroinen: myös ystävillä on lajilleen ominaisia avuja, joissa ne päihittävät koiran mennen tullen.

No, koira ymmärtää töpänneensä pahasti ja se pyytää lopulta ystäviltään anteeksi, mutta jääräpäinen koirakuoma sanoo kyllä vielä viimeisellä aukeamalla sen viimeisen ja painavimman mielipiteensä...

Minä olen paras! on hauska vertailuteos aiemmin Lastenkirjahyllyssä esitellyille Korppi-kirjoille. Kirjan voi tulkita myös koulivan nykylapsia selviämään yhä kovenevassa kilpailuyhteiskunnassa.

Kuvitustekniikaltaan tämä kuvakirja on rouheampi ja ronskimpi kuin Maisa-kirjat. Yhtenäisten väripintojen sijasta on väriroiskeita ja harkittua söhryisyyttä, joka kieltämättä tekee kuvituksesta heti vivahteikkaamman.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti