Pirkanmaan uusi lukudiplomi vie kirjaseikkailuun kotiseudulta maailmalle

Mitä yhteistä on Niki Dalyn kuvakirjalla Jamelan leninki (Pieni Karhu 2001) ja Henning Mankellin nuortenromaanilla Tulen salaisuus (WSOY 2008) ?

Kyllä, molemmat kertovat Afrikasta.

Molemmat kirjat löytyvät myös Pirkanmaan uudesta lukudiplomista.

Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutissa Tampereella on tänään julkistettu Pirkanmaan uusi lukudiplomi ylä- ja alakouluihin ja lukioihin.

SNI:n sivuilta löytyy linkki suoraan eri luokka-asteiden lukudiplomeihin.

Diplomin tarkoituksena on kannustaa koululaisia lukemaan sekä saamaan lukemisesta elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia.

Pirkanmaan lukudiplomi otettiin käyttöön vuonna 2002, jolloin lasten- ja nuortenkirjojen asiantuntijat kokosivat laajat listat eri luokka-asteille sopivista lasten- ja nuortenkirjoista ja suunnittelivat niihin liittyviä tehtäviä.

Kirjalistoja uudistettiin viimeksi vuonna 2006, ja viime talvena työryhmä, johon Rouva Huullakin oli ilo kuulua yhdessä pirkanmaalaisten kirjastonhoitajien, ala- ja yläkoulun opettajien sekä Nuorisokirjallisuuden Instituutin henkilökunnan kanssa, on tehnyt lukudiplomiin uuden päivityksen.

Valinnanvaraa lisättiin entisestään ja mukaan otettiin paljon edellisen päivityksen jälkeen ilmestyneitä uutuuksia. On tärkeää, että lukudiplomiin valitut kirjat ovat helposti saatavilla Pirkanmaan kirjastoista, koulukirjastoista ja oppimateriaalikeskuksesta.

Valitut kirjat palvelevat erilaisia lukijoita eri luokka-asteilta. Eri lajeja on lukuisia ja luettelosta löytyy koti- ja ulkomaista kirjallisuutta, tämän päivän suosikkeja sekä klassikoita.

Diplomin suorittaminen on vapaaehtoista. Oppilas lukee oman luokka-asteen diplomikirjoista sovitun määrän kirjoja ja osoittaa tuntevansa niiden sisällön tekemällä kirjaan liittyviä tehtäviä. Tehtävät on räätälöity eri luokka-asteille ja ne ovat monimuotoisia ja innostavia. Suoritustavoista oppilas voi sopia opettajan kanssa. Luku-urakasta saa palkinnoksi diplomitodistuksen.



Rouva Huu oli maanantaina kuuntelemassa Tampereen yliopiston järjestämässä kaikille avoimessa Nykykirjallisuus ja yhteiskunta - luentosarjassa FT Tuija Saresman luentoa Lukijakansan hajaannus? Monentuvat lukemiskulttuurit.

Saresman vielä alkuvaiheessa olevan tutkimuksen linjanvedot suomalaisen lukemiskulttuurin muutoksista olivat kiinnostavia:

Ensinnäkin yhtenäiskulttuuri on murtunut ja monentunut.

Tämän seurauksena myös lukeminen on monipuolistunut, yksilöllistynyt ja globalisoitunut. Lukemiskulttuurille on tyypillistä uusi yhteisöllisyys ja alakulttuurien syntyminen sekä erilaiset fanipiirit.

Eri medioiden välisyys on kasvanut; menestyneestä elokuvasta voidaan tehdä kirja, kun aikaisemmin käytäntö oli päinvastainen. Digitalisoituminen ja kirjojen laaja levikki esim. Amazon.com:in kautta sekä kirjallisuusmarkkinoiden uudistuminen (esim. tuotesarjat ja kirjailijan tuorebrändäys) asettavat nekin uusia haasteita kirja-alan teknologisoitumisen ja omakustantamisen lisääntymisen ohella.

Saresman luettelemat muutosilmiöt näkyvät jo lasten- ja nuortenkirjallisuudessa sekä lasten ja nuorten lukuharrastuksessa ylisummaan.

Nimekemääräisesti runsas ja erittäin monipuolinen vuotuinen tarjonta antavat vasta lukutaidon omaksuneelle ekaluokkalaisellekin mahdollisuuden erikoistua alusta pitäen tietyntyyppiseen kirjallisuuteen. Jo helppolukuisissa kirjoissa on valinnanvaraa seikkailusta, jännitykseen, viihteestä huumoriin ja ihmissuhdedraamasta dekkariin!

Kustantajat ja media tekee parhaansa lanseeratakseen nuorille lukijoille uusia kirjailijaidoleita ja kirjan sankareita. Lasten- ja nuortenkirjallisuus näkyy ja kuuluu myös entistä enemmän moniaalla nettimaailmassa.

Pirkanmaan lukudiplomissa haluttiin tarjota vaihtoehtoja lukutaidossaan erilaisilla tasoilla oleville lapsille ja nuorille, eikä esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia koululaisiakaan ole unohdettu.

Toisaalta haluttiin ylipäätään vähentää eri kirjallisuuden lajeihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Työryhmässä Rouva Huu piti erityisen paljon kuvakirjallisuuden puolia: monista kuvakirjoista löytyy nimittäin purtavaa vielä pitkälle yläkoulu- ja lukiovuosiin asti! Myös sarjakuvaa pyrittiin löytämään kaikille luokka-asteille.

Pirkanmaalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat ovat luonnollisesti lukudiplomissa näkyvästi esillä: heidän tuotantonsa kautta lapset ja nuoret voivat myös työstää omaa kotiseutuidentiteettiään.