Metka matka. Kuvittajat ry 10 vuotta. Juhlanäyttely Päivälehden museossa, Ludviginkatu 2-4, Helsinki. Avoinna ti-su klo 11–17, 21.3–30.9.2012. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Metka matka. Kuvittajat ry:n 10-vuotisjuhlanäyttelyn kuvituskatalogi. Toim. Heli Halme, Nadja Sarell, Maarit Inbar. Esipuhe Päivi Heikkilä-Halttunen, myös englanniksi ja ruotsiksi. 48 sivua. Päivälehti museo ja Kuvittajat ry 2012.
Suomalainen lastenkirjankuvitustaide on komeasti ja silti houkuttelevan hilpeästi esillä Päivälehden museossa.
Eilen avattu näyttely Metka matka on Kuvittajat ry:n kymmenvuotisjuhlanäyttely, jossa on mukana 18 lastenkirjakuvittajan kuvitusoriginaaleja viimeisten kymmenen vuoden ajalta.
Näyttelyjury Saila Linnanhalme, Jenni Rope & Ville Tietäväinen valitsi näyttelyyn seuraavat kuvittajat: Sari Airola, Lena Frölander-Ulf, Janne Harju, Suvi-Tuuli Junttila, Liisa Kallio, Ilja Karsikas, Erika Kallasmaa, Mika Launis, Marika Maijala, Annika Mannström, Pauliina Mäkelä, Pekka Rahkonen, Alexander Reichstein, Salla Savolainen, Virpi Talvitie, Christel Rönns, Julia Vuori ja Anne Vasko.
Mukaan valituissa kuvittajissa on monta pitkän kuvittajan uran jo kulkenutta konkaria, mutta myös vasta muutamia kuvituksia tehneitä, kuten Frölander-Ulf, Janne Harju, Suvi-Tuuli Junttila ja Pauliina Mäkelä.
Osa kuvittajien luomista hahmoista seikkailee näyttelyarkkitehti Tarja Kunttusen suunnittelemassa lavastetussa ympäristössä. Avajaisten lapsivieraita hauskutti erityisesti pyörien päälle pantu toiminnallinen talo, josta löytyy muun muassa discohile-vessa sekä huone, jonka seinille on lupa piirtää! Näyttelyn graafisesta ilmeestä vastaa Marika Tynnilä.
Jokaiselta kuvittajalta on valittu mukaan kolme kuvitusoriginaalia. Näyttelyssä on mahdollista tutustua myös lastenkirjoihin, joista kuvitukset ovat valittu. Näin näyttelyssä kävijä voi helposti vertailla, kuinka alkuperäisen originaalin sävyt toistuvat tai himmenevät kirjapainotyön eri vaiheissa.
Rouva Huulla oli tilaisuus laatia näyttelykatalogiin esipuhe, jossa pyrin summaamaan kymmenen viime vuoden aikana kukonaskelin kohonnutta suomalaisen lastenkirjakuvituksen monipuolisuutta ja tasoa sekä kuvittajien järjestäytymisestä Kuvittajat ry:ksi sukeutunutta kohonnutta identiteettiä.
Näyttelykatalogissa kaikki mukana olevat kuvittajat esittäytyvät kuvituskuvilla, henkilöpotretilla ja vastaavat kiinnostaviin kysymyksiin.
Katalogin luettuaan tietää monta mielenkiintoista detaljia heistä ja heidän työnsä vaikuttimista.
Esimerkiksi Sari Airolan mielestä ihanteellisin lastenkirjakuvitusprojekti kuulostaa tältä:
Unelmien lastenkirjaprojekti… hmm.., joku valloittava tarina, jonka tekemiseen saisi runsaasti aikaa. Tarina voisi olla joku suuri klassikko, tuntematon teos kaukomailta tai vallaton tarina nykykirjailijalta. Tarinan tulisi kuitenkin imaista minut mukaansa niin, ettei se lähtisi pois kuin piirtmällä. Ihanneprojektini olisi kuvakirja, jonka sivumäärä, koko ja aikataulu määräytyisivät projektin edetessä. Ja koko työajalta saisi tietenkin palkkaa.
Toisaalta Christel Rönns kertoo työskentelevänsä parhaimmillaan pienen paineen alla: Jos aikataulu on liian väljä, pyrin aikaistamaan sitä itselleni esimerkiksi kuukaudella tai parilla. Useampikin kuvittaja pitää kustannustoimittajan tai kirjatiimin avointa, keskustelevaa työskentelytapaa myös tärkeänä.
Naulan kantaan Sari Airola osuu myös sanoessaan, että "kuvan ja tekstin tulee tehdä kirja yhdessä, ei kilpailla toistensa yli".
Anne Vaskolle unelmien kirjaprojektissa olisi jokin "sosiaalinen, ekologinen tai yhteisöllinen merkitys, niin että siitä tulisi itse kirjaa laajempi hyvää tuottava ilmiö."
Sarjoittumisen ja tuotteistamisen puolesta puhuu Janne Harju, jonka mielestä ihanteellinen projekti "ei loppuisi yhteen kirjaan, vaan laajenisi ainakin sarjaksi, mielellään animaatioksi tai tuotteiksi yms. "
Harjun mielestä olisi myös houkuttavaa kokeilla joskus metodia, jossa kuvat syntyisivätkin ensin ja tekstin tekijä hyppäisi hankkeeseen vasta tässä kuvat nähtyään. Mikä mainio idea!
On myös kiinnostavaa lukea nuoremman polven kuvittajien kuvallisista esikuvista ja inspiraation lähteistä. Useampikin heistä nostaa esiin Rudolf Koivun, Tove Janssonin ja Ingrid Vang Nymanin, mutta mainintoja saavat myös mm. Arnold Lobel, Janosch, Else Holmelund-Minarik & Maurice Sendak, Rudolf Koivu, Aleksander Lindeberg, Lennart Hellsing & Paul Strøyer. Mika Launis nostaa omassa osuudessaan esille myös Tammen kultaisten kirjojen kuvittajat, Gustaf Tenggrenin, Alice ja Martin Provensenin ja Feodor Rojankovskin.
Lahden muotoiluinstituutin kasvatit, Ilja Karsikas ja Pauliina Mäkelä mainitsevat oppi-isänään kuvittaja Matti Kodan, joka on opettanut Lahdessa pitkään.
Museo järjestää kuvitusaiheisia työpajoja lapsille kevään mittaan sekä kuvitusaiheisen seminaarisarjan alkusyksystä 2012.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti