Karo Hämälänen & Salla Savolainen: Huraaa Helsinki! Ikioma kaupunki. 41 sivua. Tammi 2012. Muotoiluasiantunija ja graafinen suunnittelija Markko Taina. Salla Savolainen: MiniHelsinki. 29 sivua. Tammi 2012. Graafinen suunnittelu Markko Taina.
Uusimmassa Aku Ankassa on Helsingin World design Capital –juhlavuoden kunniaksi tietoisku designista ja Luovaa työtä –niminen sarjakuva. Siinä Aku Ankka pestataan kohentamaan kovasti Helsingin oloisen Nuivalan kaupungin design-ilmettä.
Sylilapsikin on nykyisin sinut suomalaisen designin kanssa, kun nuoret retrohenkiset vanhemmat sisustavat kotinsa suomalaisella muotoilulla.
Karo Hämäläisen ja Salla Savolaisen kuvakirjan keskusperheen mehukannu, Arabian tehtaan 1950–60-luvulla tuotannossa ollut Heluna-niminen kaadin, menee aamiaisen tuoksinassa rikki.
Koko perhe lähtee kaupungille hankkimaan uutta rikki menneen kannun tilalle. Samalla katsotaan virkuin silmin helsinkiläistä kaupunkiarkkitehtuuria ja muotoilua.
Karo Hämäläinen ei ole aiemmin kunnostautunut kuvakirjan tekstin tekijänä. Hän on valinnut melko impressionistisen, hetkeen kiinnittyvän ja jopa assosiatiivisen tajunnanvirran tyylikeinokseen.
Aivan kaikin kohdin tämä kikkailu ei mielestäni toimi:
Nousemme pois kasvitieteellisellä puutarhalla.
Kasvit ovat kovin tieteellisiä.
Vaikka puut ovat isoja ja vanhoja, ne ovat vielä tarhassa.
Sekä tekstissä että kuvituksessa ilkamoidaan myös designin epäkäytännöllisyydelle helposti kaatuvien jakkaroiden yhteydessä.
Kuvakirjan tarinaa eteenpäin vievän tekstin oheen on liitetty tietoa sopivan kokoisina haukkapaloina erivärisissä tietolaatikoissa.
Niiden sisältö ei kovin pientä lasta vielä kiinnosta, mutta aikuinen lukee niitä kyllä mielikseen.
Lapsen huomio kiinnittyy Salla Savolaiseen runsaisiin panoraamamaisiin aukeamiin, joista voi poimia yksityiskohtia. Savolainen on hauskasti ja riittävän säästeliäästi yhdistänyt kollaasia piirroskuvitukseensa. Kuvitus on taas hyvä esimerkki nykykuvittajien kekseliäisyydestä leikitellä kollaasilla.
Kesken mehukannun etsinnän kuvakirjassa ryhdytään myös pelaamaan noppapeliä, jonka tarkoituksena on löytää kadonnut isä. Samalla otetaan lähtuntumaa moniin suomalaisiin design-tuotteisiin. Pelin aikana lapsi saa ahaa-elämyksen muotoilun arkisuudesta tunnistaessaan vaikkapa Fiskarsin juustohöylän ja sakset tai Marimekon olkalaukun.
Hietalahden kirpputorilta perheen äiti löytää viimein etsimänsä: kissakannun!
Rouva Huulla sattuu olemaan samanlainen, joka hiukan säröttyneenä toimittaa nykyisin kukkamaljakon virkaa.
Kuvakirjan materiaalista on tehty perheen pienimmille pahvinen tekstitön katselukirja, joka sopii mainiosti myös ulkomaisten turistien matkamuistoksi Helsingistä.Tänä vuonna 200 vuotta täyttävä Helsinki esiintyy myös muun muassa näissä kuvakirjoissa:
Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu Helsingissä. Otava 2003. 14. uudistettu painos 2012.
Anniina Holmberg & Virpi Talvitie: Karkausyön ratikkamatka, WSOY 2010.
Raija Tervomaa: Mesikämmen muurahaispesällä ja muita patsastarinoita. Kuvitus Hannu ja Ossi Hirvikoski ja Arja Sunikka. Edico 2010.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti