Äidinkielen varasto ja muita ihmeitä itäisestä Suomesta

Toisinaan tekee hyvää tuulettaa päätään etäällä kotoa, vaikkakin työn merkeissä.

Rouva Huu oli koko viime viikon, maanantaista torstaihin,  Itä-Suomen kiertueella antamassa ELY-koulutusta Kuopion, Joensuun ja Mikkelin kirjastonhoitajille ja opettajille.

Zuumasin uusimman lasten- ja nuortenkirjallisuuden trendejä ja kiinnostavimpia ilmiöitä sekä alustin otsikolla "Rankka, rankempi, lastenkirja?"  ja esittelin kuvakirjojen kipeitä tai vaikeita aiheita havainnollisin esimerkein.

Itä-Suomessa ei ole vähään aikaan järjestetty läänintason kirjasto- ja kouluväen koulutusta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Osanottajat olivat siis hyvinkin motivoituneita ja tiedonjanoisia ja keskustelu virkeää. Oli kiintoisaa kuulla kirjasto- ja kouluväen näkökulmia lasten- ja nuortenkirjallisuuden arkikäytöstä ja tavata myös muutamia Lastenkirjahyllyn vakilukijoita. 

Oman osuuteni jälkeen alusti Katja Kyllönen Kirjastot.fi:stä, joka toimittaa sisältöä kahdelle nettisivulle, Okariinoon ja Sivupiiriin. 

Molempia nettisivuja ollaan uudistamassa. Sivupiiristä muotoutuu lukemaan ja kirjoittamaan kannustava sivusto kouluikäisille lapsille ja nuorille. Kaverikirjavinkkaukseen panostetaan Sivupiirissä vielä nykyistä  enemmän. Okariino tulee painottumaan enemmän alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa sivustona.

Koulutuspäivän päätteeksi kuultiin vielä lasten- ja nuortenkirjailija Tittamari Marttisen ajatuksia lapsille ja nuorille kirjoittamisesta. Marttinen aloitti uransa 1990-luvulla, pienten lasten äitinä. 

Kuvakirjojen lukeminen oli Marttiselle pienten lasten äitinä pelastus: näin päästiin kerta toisensa jälkeen harmaasta ja joskus vähän puuduttavastakin arjesta toiseen todellisuuteen!

Monipolvista keskustelua virisi osanottajien kesken lukemaan opettelevien lasten kirjoista. Erityisesti oikeasti helppolukuisista on Suomessa edelleen huutava pula! Ja tavutetuille kirjoille olisi kentällä yhä kova kysyntä. 

Rouva Huu nyökytteli myös hartaasti Marttisen kertoessa kohtaamastaan isästä, jonka mielestä lasten kanssa yhdessä lukeminen on laiskaa, mutta mieluista tekemistä. Lisää lukevia isiä Suomeen ja koko maailmaan, toivoo rouva Huu!

Koulutuksen koordinaattori, sivistystoimentarkastaja Eeva Hiltunen, muistutti kirjastoväkeä ja opettajia myös yhä käynnissä olevasta Lukuinto-hankkeen pilotoinnista.

Lukuinto-hankkeen tavoitteena on kehittää ja kokeilla 6-16-vuotiaiden lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa kanssa uudenlaisia monipuolisiin lukutaitoihin tähtääviä toimintamuotoja.  Oulun yliopisto koordinoi valtakunnallista Lukuinto-yhteisöä, järjestää tapaamisia ja koulutusta sekä tukee pilotoijia oman kehittämisideansa toteutuksessa. Lisäksi Lukuinto-kumppaneina voivat olla lapsi- ja nuorisotyötä tekevät eri taidemuotojen, liikunnan ja median piirissä työtä tekevät yhteisöt.

Lukuinto-pilotin perustan muodostaa koulu-kirjasto –pari, joka voi ottaa mukaan yhteistyötahoja omasta toimintaympäristöstään. Pilotoijat valitaan sekä hakemusten sisällön että alueellisen ja kielellisen edustavuuden perusteella.    Valinnassa painotetaan kehittämisideoiden kekseliäisyyttä ja monipuolisuutta. Pilotointiin sitoutuvat koulusta rehtori ja riittävä määrä opettajia sekä kirjastosta kirjastonjohtaja ja lasten ja nuorten kirjastotyön ammattilaisia.

Lukuinto- ohjelman pilotointi alkaa vuonna 2013. Pilotoinnin hakuprosessi käynnistyy marraskuussa 2012. Pilottiryhmiksi valitaan hakemusten perusteella koulu ja kirjasto -pareja eri puolilta maata. Pilottivuonna kehitetään toimintamalleja sekä suunnitellaan ja järjestetään koulutusta.

Hakuaika pilotointiin jatkuu vielä 12.12.2012 asti. Pilotit valitaan joulukuun aikana ja valinnasta tiedotetaan tammikuussa 2013.  

Lastenkirjahylly kannustaa kaikkia kirjastoja ja kouluja reippaasti ja rohkeasti ja omiin erityisavuihinsa uskoen ilmoittautumaan mukaan pilottiryhmien hakukierrokselle!

Jokainen lasten ja nuorten lukemista edistävä hanke on huomion arvoinen. Vaikka kaikki pilotointiin ilmoittautuneet eivät lopulliseen kärkiryhmään seuloutuisikaan, niin tavoitteena on KARTOITTAA Suomessa tehtävää lasten ja nuorten kirjallisuus- ja lukemiskasvatuksen keinoja ja saada ne mahdollisimman laajaan tietoisuuteen.

Kiertue päättyi Mikkeliin ja hiljattain virastorakennuksesta koulurakennukseksi saneerattuun Kalevankankaan kouluun.  Siellä rouva Huun katse nauliutui auditorion edessä olevaan paikallisen taiteilijan, kuvanveistäjä-kuvataiteilija Hanna Vahvaselän (s. 1973) moniosaiseen taideteokseen, jonka taiteilija itse oheisessa linkissä  esittelee.

Tilaustyö kytkee yhteen koulun historian monine oppilassukupolvineen sekä koulua ympäröivän luonnon. Vahvaselän teokset ovat reliefimäisiä maalauksia puulle. Viisi teosta toistavat koulun tunnuksen värejä ja välittävät Kalevankankaan koulun arvoja:  eli viisautta, vireyttä, osallisuutta, oppimista ja yhteisöllisyyttä.

Ihmetyksen aihe oli myös koulun kupeessa toimiva Kalevankankaan kirjasto, jonka suunnittelussa on kuultu nuorien toivomuksia. Kirjaston sisustus ja tilasuunittelu olikin raikas, värikylläinen ja nuorekas. Painotus on lasten ja nuorten kirjastokokoelmassa, mutta valikoimaa on aikuiseenkin makuun ja kirjasto toimii myös asuinalueen sivukirjastona.

Uudenkarheassa koulurakennuksessa oli myös rouva Huun uteliaisuutta erityisesti herättänyt huone. Sen ovessa luki Äidinkielen varasto. Ovi oli valitettavasti lukossa ja vahtimestaria ei näkynyt missään. Mutta voi vain mielikuvitella, mitä suljetun oven takaa olisi voinut löytyä….