maanantai 21. tammikuuta 2013

Kevättä rinnassa, osa 2: Nuoruuden vimmaa, vetävän seikkailun päivittelyä ja sadunomaista kauhua




Vaikka olen viime aikoina vikissyt perinteisen nuortenromaanin hiipumisesta, niin kevättä kohti näyttää taas senkin suhteen valoisammalta. 

Yksi kevään yllättäjistä on Hellevi Salmisen nuortenromaani Hello, I love you (Otava), joka kertoo kahden pojan ja tytön kolmiodraamasta. 

Salminen uudisti 1960-luvulla merkittävästi kotimaista, ajassa kiinni olevaa modernia nuortenromaania. On hauskaa, että hän on pitkän tauon jälkeen palannut tämän lajityypin ääreen. 

Kirsti Kurosen yleisurheilun ja viestijuoksun maailmaan sijoittuva nuortenromaani 4 x 100 (Karisto) zuumaa neljän erilaisen tytön tunteita ja keskinäistä kilvoittelua oletettavasti myös juoksuradan ulkopuolella.

Odotuksia herättää myös Jussi Siirilän nuortenromaani Barrikadikesä (Gummerus). 13-vuotiaan Mayan vanhemmat ilmoittavat perheen tositv-kisaan. Kustantaja mainostaa romaania tähän tapaan: ”hillitön nuortenromaanista rahasta, rakkaudesta ja julkisuudesta”.  

Siiri Enoranta ja Laura Lähteenmäki ovat juuri nyt tuotteliaita ja kiinnostavia kirjailijoita. Enorannan kirjat eivät koskaan toista itseään, ja Nokkosvallankumouskin (WSOY) enteilee taas jotain uutta Enorannan tuotantoon. 

Rouva Huu on valtavan iloinen, että Laura Lähtenmäki ei ole tyyten hylännyt realistista nuortenkirjallisuuttakaan. Iskelmiä –romaanin päähenkilönä on 16-vuotias Aino, joka ajautuu ensimmäiseen mutta kipeää tekevään seurustelusuhteeseen.

Nuortenromaaneista Tuija Lehtisen Rebekka-, Antti Halmeen Metalliveljet- ja Aleksi Delikouraksen Nörtti saavat jatkoa Otavalla.

Ilmiönä kiinnostava on sekin, että Ilkka Remeksen varhaisista nuorten toimintajännäreistä, Piraatit- ja Pimeän pyöveli (WSOY 2003 ja 2005), ilmestyy päivitetyt versiot. 

Tällainen päivittäminen on maailmalla ollut viime aikoina yleistä lähinnä klassisten lasten- tai nuortenromaanien kohdalla, kun on haluttu karsia rasistista tai muuten epäkorrektia ilmaisua. Remeksen tapauksessa kyse on varmasti myös hänen kunnianhimostaan ja detaljintarkkuudesta kirjoittaa uskottavaa ja ajankohtaista vetävää kerrontaa nuorille.

Salla Simukan uuden Lumikki-trilogian avaus Punainen kuin veri (Tammi) herättää myös isoja odotuksia. Simukka myötäilee yhdysvaltalaista 2010-luvulla alkanutta buumia, jossa ammennetaan vanhoista kansansaduista (vrt. elokuvat Red Riding Hood, Lumikki ja metsästäjä, Kerro, kerro kuvastin ja parhaillaan Nelosella pyörivät Olipa Kerran ja Grimm-tv-sarjat ).

Kannattaa pistää merkille, kuinka samankaltaiset kansikuvat löytyvät Simukan ja Lähteenmäen kirjoista! Onneksi yhdysvaltalaisessa pararomanttisessa nuortenkirjallisuudessa yleistynyt valokuvakansi on saanut Suomessa myös vähän taiteellisempia variaatioita. 

Sari Peltoniemen Haltijan poika (Tammi) on jatkoa Kuulen kutsun metsänpeittoon –romaanille, jossa jatketaan seikkailua koltansaamelaisten perinteen ja nykyajan ristivalotuksessa.

Tammen lasten- ja aikuistenkirjojen uutuusluettelot hämmentävät tottumatonta: luetteloiden alkuosa muistuttaa aikakauslehteä pikku uutisineen, haastatteluineen ja poimintoineen. Vasta tämän osuuden jälkeen alkavat varsinaiset uutuuskirjojen esittelyt.

Tytär hihkaisi nostalgisesti huomatessaan, että pitkän tauon jälkeen Otava julkaisee hänen varhaisnuoruutensa suosikkia, Jacqueline Wilsonia,  suomeksi. 

Salainen siskoni kertoo kahdesta erilaisesta tytöstä, jotka ystävystyvät erilaisista taustoistaan huolimatta. Myös Kahden kodin välillä -kirjasta otetaan uusi painos.  

Olenkin ihmetellyt, miksi Wilsonin suomentaminen on ollut jäissä, sillä hänen kepeän-realistisilla varhaisnuorten- ja nuortenkirjoillaan on totta tosiaan ollut lukijoita, ja kotimaisista kirjailijoistakaan ei ole ilmaantunut Wilsonin veroista jäljittelijää paikkaamaan tätä aukkoa.




1 kommentti:

  1. Mukava katsaus kevään uutuustarjontaan! Kiitos! En malta odottaa, että saan kirjat hyppysiini.

    VastaaPoista