Poika, joka eli väreistä

Isela Valve: Joels färger. PQR-kultur 2011. Graafinen suunnittelu, piirroskuvitus ja kuvatoimitus Minna Öberg.

Pohjoismaiden neuvosto perusti viime vuonna uuden pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjapalkinnon, arvoltaan 47 000 euroa. Sen ehdokkaat julkistettiin toukokuun lopussa. Lopullinen voittaja selviää lokakuussa.

Ensimmäisessä palkinnonjaossa otetaan huomioon takautuvasti tarjonta vuodesta 2009. Myöhemmin tullaan keskittymään edellisvuoden kirjauutuuksiin. 

Rouva Huulla on ilo kuulua neuvoa antavana jäsenenä Suomen raatiin, johon kuuluvat myös Kaarina Kolu puheenjohtajana sekä Janina Orlov ja Mia Österlund. 

Suomen omat ehdokaskirjat ovat Seita Vuorelan ja Jani Ikosen Karikko (WSOY 2012) ja Minna Lindebergin ja Linda Bondestamin kuvakirja Allan och Udo (Schildts & Söderströms 2011, suom. Aimo ja Unto, Schildts & Söderströms 2012). 

Raatityöskentely muuttuu nyt ehdokasasettelun jälkeen konkreettiseksi, kun raatilaiset saavat postilähetyksinä eri maiden ehdokaskirjoja. 

Rouva Huu pyrkii esittelemään näitä kirjoja myös Lastenkirjahyllyssä. 

Pohjoismainen tarjonta tuntuu kilpistyvän Suomessa nykyisin vain muutamiin ruotsalaisiin sarjakirjoihin.

Tanskalainen ja norjalainen tarjonta on jäänyt viime vuosien aikana hyvin niukaksi, puhumattakaan Grönlannin, Islannin ja Fär-saarten ja eri saamen kielillä julkaistuista lasten- ja nuortenkirjoista! Tässä siis mainio tilaisuus kurkistaa pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjallisuden parhaimmistoon. 

Ensimmäinen kirjalähetys tuli Ahvenanmaalta, joka on saanut siis oman edustuksensa. Virallinen teosesittely löytyy täältä. 

Minulla ei ole mitään käsitystä, minkä verran Ahvenanmaalla julkaistaan omaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Kenties tähänkin saadaan taustatietoa myöhemmin.

Isela Valven Joels färger on toteutukseltaan kiehtova kuvatietokirja Joel Petterssonista (1892–1937), ahvenanmaalaisesta taidemaalarista ja kirjailijasta, joka ei elinaikanaan saanut juurikaan huomiota. 

Kirjasta tulee aluksi hieman amatöörimäinen vaikutelma, mutta pelkistetty piirrostyyli ja yllättävät värivalinnat saavat oikeutuksensa tekstin rinnalla.   Tuloksena on rouhea ja kiinnostava ja taatusti erilainen lasten taidekasvatuskirja!

Taiteilijan iäkkäitä vanhempia kuvataan hauskasti maalauksessa. Isän huonon kuulon takia Joel sai tottua kovaääniseen huutamiseen lapsuudessaan. Minna Öbergin kuvitusta Isela Valven kuvatietokirjaan Joels färger, PQR-kultur 2011. 

Wikipedia kertoo, että Pettersson syntyi köyhään maanviljelijäperheeseen ja tunsi kutsumusta kirjoittamiseen ja maalaamiseen jo kouluvuosinaan. Vuosina 1913–1915 hän opiskeli Turun piirustuskoulussa, mutta palasi kesken opintojaan auttamaan jo ikääntyneitä vanhempia maatilan hoidossa. Vanhempiensa kuoltua Pettersson jatkoi tilan hoitoa viljelemällä juurikkaita ja pitämällä kanalaa.

Joel Petterssonin kasvuympäristö oli harmaa ja ankea, mutta onneksi Joelilla oli rikas sisäinen värimaailma. Petterssonin sarjakuvamaiset maalaukset istuvat hyvin aukeaman kokonaisuuteen. Minna Öbergin kuvitusta Isela Valven kuvatietokirjaan Joels färger, PQR-kultur 2011.

Vuonna 1935 hän ryhtyi maalaamaan ja töitä oli näytteillä Maarianhaminassa seuraavana vuonna. Ne eivät kuitenkaan saavuttaneet hänen toivomaansa huomiota ja tämä aiheutti ennen pitkää taiteilijan mielenterveyden romahtamisen. Pettersson kuoli 45-vuotiaana. Hänen kirjallista tuotantoaan ryhdyttiin julkaisemaan postuumisti vasta 1970-luvulla ja keskeisiä teoksia on yhä kiitettävästi saatavilla. 

Uusin suomennos on kertomuskokoelma Sininen kehä, jonka on julkaissut pieni kustantamo Pequod viime vuonna. 

Taiteilijan traaginen elämä ja sen kronologinen todentaminen on tässä lasten kuvatietokirjassa kuitenkin toissijainen kiinnostuksen kohde. Kirja poimii viipaleita Joelin elämästä, lapsuudesta ja arjesta melko harmaissa ja vaatimattomissa puitteissa. 

Boheemi taiteilija sai kanoista myös elantonsa. Pelkistetty piirroskuvitus luontuu hyvin kollaasimaiseksi elementiksi Joel Petterssonin kotimiljöötä kuvaaviin maalauksiin, jotka tulevat lapselle näin todellisemmiksi. Minna Öbergin kuvitusta Isela Valven kuvatietokirjaan Joels färger, PQR-kultur 2011.   

Ankeahkosta kasvuympäristöstä huolimatta – tai sen ansiosta – Joelilla oli rikas sisäinen maailma. Edes lähimpien empiminen ei tyrehdyttänyt hänen luomisvoimaansa: paksut, vahvat värit ja tyylitelty, robusti pinta herättivät heissä lähinnä hämmennystä. Yleisellä tasolla Joels färger onkin hieno kuvaus luomisen palosta ja tietoisuudesta, että itsellä on jotain tärkeää annettavaa muulle maailmalle:

För Joel är inte ett lamm vitt eller svart. Inte ens grått. Hans lamm är röda, gröna, gula, blåa och gredelin, sa hans mamma har ull i alla de färgerna.

Vad blev det av Joel , kanske du undrar. Jo, han blev en mycket speciell konstnär och författare, han målade tvåhundra tavlor och skrev många, många ark som blev till böcker. Han skrev brev, tal och pjäser.

Joel var inte alltid så lycklig men han ville göra människor glada. Han vill göra oss glada.

Monet lapsille suunnatut taidekasvatuskirjat sortuvat usein liialliseen pikkutarkkuuteen. Isela Valven kirjassa viehättää nimenomaan rosoinen suurpiirteisyys, jonka seurauksena ainakin minulle tuli oitis halu ottaa lisää selvää taiteilijan elämän dramaattisista vaiheista. Osoituksena lapsilähtöisyydestä teoksen lopussa oleva maalausten luettelo on rytmitetty värien mukaan, ilman vuosilukuja ja muita krumeluureja!

Joel Pettersson vaikuttaa suomalaisten aikalaistaiteilijoiden, Juho Rissasen ja Lauri Saaren, hengenheimolaiselta ekspressiivisen ja modernin ilmaisunsa vuoksi.