keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Kuka vielä muistaa sympaattisen Rikun ?















Bengt & Grete Janus Nielsen: Riku. 31 sivua. Pieni satusarja 2.  [ Suomentajaa ei mainittu. ] Gummerus 1948. 






Tässä taas hyvä muistutus siitä, kuinka verkkaisesti kuvakirjallisuus on kehittynyt Pohjoismaissakin viimeisen reilun puolen vuosisadan aikana. Nykyisin niin itsestään selvällä katselukirjalla, jossa on niukasti tekstiä ja joka vetoaa lapseen kuvalla, on vielä melko lyhyt historia. 

Riku on pieni nidottu vaatimaton kuvakirjanen. Sotien jälkeen Suomessa kuvakirjatarjonta oli vielä perin vähäistä ja arvatenkin tanskalaisten sisarusten,  Bengt Grete Janus Nielsenin, kuvakirjaa on ilmestyessään pidetty varsin modernina suomalaiseen vaatimattomaan kuvakirjatarjontaan verrattuna.

Pienimpien lasten katselukirja oli vielä 1940-luvulla Suomessa tuntematon lajityyppi. 




Kuvituksessa viis veisataan perspektiiveistä, ja tästä syntyy tietysti raikas vaikutelma, nykypäivänkin näkökulmasta. Naivistinen, tikku-ukkomainen kuvitustyyli vetoaa lapseen. Grete Janus Nielsenin kuvitusta Bengt Janus Nielsenin kuvakirjaan Riku, Gummerus 1948.



Rikusta juontui heti mieleen lapsuuteni tärkeä  satuantologia, Otavan Satumaailman kolmannesta osasta Kaukana metsässä, löytyvä Munro Leafin kuvatarina isokorvaisesta mutta jääräpäisestä Olli Oskari Ohtosesta (alk. The Boy Who Would Not Go to School, 1935). 

Olli ei halua käydä koulua, mutta siitä koituu hänelle myöhemmässä elämässä paljon harmia ja vastusta. Ja vihdoin Olli pyörtää päätöksensä ja menee kouluun, isona aikamiehenä. "Ja sen jälkeen kaikki sujui mukavasti". 


Munro Leaf (oik. Wilbur Monroe Leaf, 1905 – 1976) oli amerikkalainen lastenkirjailija ja -kuvittaja, joka tunnetaan Suomessa parhaiten Härkä Ferdinandista (suom. Kuvataide 1940), joka herätti ilmestyessään mm. Espanjassa myös kirjasensuuria, kun sitä tulkittiin natsipropagandan valossa. 





Lysti ojennustarina laiskasta Olli Oskari Ohtosesta vetosi minuun lapsena varmasti paitsi hauskan nimensä niin kuvatarinan selkeän formaatin takia. Munro Leafin kuvitusta hänen kirjoittamaansa tarinaan Olli Oskari Ohtosesta Satumaailma-antologiaan kolmannessa osassa Kaukana metsässä, Otava 1966. 


Riku-kirjassa huomio kiintyy hiukan monotoniseen tapaan, jolla kuvat on aina tekstitetty – nykynäkökulmasta kirjan katsojaa ja lukijaa jopa vähän aliarvioivallakin tavalla.

Kirjan huumori ja juonen kuljetus on silti raikasta. Viisivuotias Riku kokee olevansa jatkuvasti isoveljien simputettavana, mutta kerrankin toheloiden ja ajattelemattomien isoveljien toimet koituvat lopulta Rikunkin onneksi! Ja näin myös isoveljet oivaltavat, ettei pikkuveli olekaan enää niin pieni ja ymmärtämätön ja he kelpuuttavat Rikun leikkeihinsä!



Rikun isoveljet esitetään vähän ronskeina tyyppeinä, jotka eivät aina noudata hyvää käytöstä tai huomioi pikkuveljeään riittävästi. Ronskius näkyy myös rennossa olemuksessa: molemmilla on kädet taskussa. Grete Janus Nielsenin kuvitusta Bengt Janus Nielsenin kuvakirjaan Riku, Gummerus 1948.

Bengt Janus Nielsen (1921–1988) käytti kirjallisessa tuotannossaan useita salanimiä. Lasten kuvakirjoja hän teki kuusi vuotta vanhemman siskonsa Grete  Janus Hertzin kanssa. Bengt Janus Nielsen työskenteli myös kääntäjänä, tanskantaen mm. Enid Blytonin Viisikkoja sekä  Ian Flemingin kirjoja.

Suomessa Riku-kirjaa paremmin tunnetaan hänen Britta Munkin salanimellä kirjoittamat Hanne-kirjat sekä Kim-sarja, jota hän kirjoitti Jens K. Holmin salanimellä.


Isoveljien ylpeys uudesta vaatekerrasta jää lyhytaikaiseksi. Vaatteet on tehty arasta sillakankaasta ja ne kutistuvat helposti. Ja niin Riku saa kerralla kaksi uutta vaatekertaa.  Grete Janus Nielsenin kuvitusta Bengt Janus Nielsenin kuvakirjaan Riku, Gummerus 1948.

Grete Janus Hertz (1915 –
2002) työskenteli kirjailijana ja psykologina. Hän teki paljon Pixi-kirjoja ikäryhmälle 0–3 -vuotiaat ja häneltä on suomennettu Rikun kaltainen pieni nidottu katselukuvakirja Nalle (Otava 1951), jonka hän on tehnyt yhdessä puolisonsa  Mogens Hertzin kanssa.  

Nettilähteissä ei kerrota, minkälainen työnjako sisaruksilla oli Riku-kirjassa, mutta tiettävästi Grete on vastannut lähinnä kuvituksesta.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti