Plättä tietää, mitä lapset oikeasti lukevat

 

Timo Parvelan lastenromaani Ella ja kadonnut karttakeppi (Tammi 2012) on hetki sitten saanut tämän vuoden Plättä-palkinnon. 

Ellaa suositumpi äänestyksessä oli Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli, mutta sääntöjen mukaan palkintoa ei voida myöntää peräkkäisinä vuosina samoille tekijöille. 

Yli 15 ääntä saaneiden kirjojen joukossa oli myös useampi Merja Jalon kirja sekä Päivi Lukkarilan Venlan kesäponi, Annukka Salaman Käärmeenlumooja, Siri Kolun Me Rosvolat ja Iso-Hemmin arkku sekä  Anneli Kannon Pusu ja pokaali.

Tampereen kaupunginkirjaston ja IBBY Finlandin Tampereen osaston perustamaa palkintoa on jaettu vuodesta 1975 lähtien, eli palkinto jaettiin nyt 39:nnen kerran. 

Palkinto jaetaan ensi vuonna viimeistä kertaa: tähän ratkaisuun on päädytty siksi, että kotimainen tarjonta on runsastunut ja lasten pitämykset hajaantuneet. Tämän lisäksi lasten mielenkiinto kirjastoissa tai verkossa tehtyihin äänestyksiin on selvästi laimentunut. 

Palkintoon kuuluu kunniakirjan lisäksi grafiikan vedos.

Lasten ja nuorten lukumieltymykset jäävät usein aikuisten jakamien kirjallisuuspalkintojen varjoon. Onneksi lapsilla on lukijoina edelleen äänivaltaa LukuVarkaus-palkinnossa, jossa aikuisten esiraati valitsee ensin ehdokaskirjat, ja lapset päättävät palkinnon saajasta.

Kirjailijan arkea tämäkin: Timo Parvelan saaman Plättä-palkinnon jaon jälkeen oli nimikirjoitusten vuoro.  Ja kuva-alaan on mahtunut vain pieni osa Tampereen yliopiston normaalikoulun alakoulun viidesluokkalaisista musiikkiluokan oppilaista!  Kuva PHH.