”Yhdessä olemme jättiläisiä”

Anna Amnell: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika. 120 sivua. Kuvitus Matti Amnell. BoD 2013. Kansikuva Jan van Hemessennin maalaus Die Goldwägerin.

Anna Amnellin omakustanteena eli ns. tarvepainatuskirjana BooksOnDemandin  kautta julkaistu historiallinen lasten- ja varhaisnuortenromaani kertoo taas karua kieltään kiristyneestä kustannuspolitiikasta ja kirjasarjoilta edellytettävästä nopeasta julkaisutahdista. 

Luciasta kertovat aiemmat kirjat Pako Tallinnaan ja Kyynärän mittainen tyttö ovat ilmestyneet vuosina 2004 ja 2006 Lasten Keskuksen kautta. Ne kertoivat pienikasvuisen tytön vaiherikkaista seikkailuista. Lucia näyttäytyy oman aikansa poikkeusyksilönä, joka vammastaan ja rajoitteistaan huolimatta pystyi hankkimaan vanhempiensa ennakkoluulottomuuden ja erilaisten sattumusten kautta itselleen luku- ja kirjoitustaidon sekä monipuolisen kielitaidon ja yleissivistyksen.

Historiallisten lasten- ja nuortenromaanien määrä on vähentynyt viime vuosina: Amnellin lisäksi tästä lajityypistä pitää huolta tällä hetkellä vain Maijaliisa Dieckmann ja Kari Vaijärvi.  Tosin monipuolisten lasten- ja nuortenkirjailijoidemme ansioksi on luettava se, että historia ja mennyt maailma näkyy nykyisin myös fantasiakirjallisuudessa monin eri variaatioin: ajatellaanpa vaikka Magdalena Hain steampunk-romaaneita tai Anne Leinosen vast ikään ilmestynyttä Ilottomien ihmisten kylää.

Keskiajan ja renessanssiajan taitekohtaan vuoteen 1562  Turkuun sijoittuva Lucia ja Luca on kaikkien historian ystävien toivekirja. Amnellin valttina on  tarkka ja eloisa historian kuvaus, joka ei silti uuvuta lukijaa liialla nippelitiedolla.

Teini-ikää lähestyvä Lucia muuttaa perheineen Turkuun, koska perheen isän mielestä lapsilla on siellä paremmat mahdollisuudet – Lucialla luutunsoittajana hovissa ja pikkuveli Hannulla hovipoikana. 

Renessanssiajan uudesta mentaliteetista kertoo sekin, että jopa hovin apinalle teetettiin juhlavaatteet Katarina Jagellonican tulon kunniaksi. Matti Amnellin kuvitusta Anna Amnellin varhaisnuorten romaaniin Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika, BoD 2013.  

Turun linnassa järjestetään isot pidot Juhana-herttuan puolison Katarina Jagellonican  kunniaksi. Lucia joutuu kuitenkin suureen vaaraan. Pienen kokonsa vuoksi hän on otollista riistaa tuonaikaiselle ihmiskaupalle: pienikasvuiset ihmiset päätyivät usein – tahtomattaan – hovinarreiksi ja yleisen pilkan kohteiksi hoveihin. 

Hannu-veli kuulee salamyhkäisesti käyttäytyvien ulkomaalaisten miesten keskustelun ja saa selville että he ovat suunnittelemassa Katarina Jagellonican ja Lucian kaappaamista tsaari Iivanan hoviin Venäjälle.

Lucia turhautuu Turun linnassa odotteluun ja piileskelyyn, kun suku
ei uskalla päästää häntä kidnappauksen pelossa liikkumaan linnassa ilman
valvontaa. Matti Amnellin kuvitusta Anna Amnellin varhaisnuorten romaaniin
Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika, BoD 2013.  

Amnell kirjoittaa aistimusvoimaisesti: lukija tuntee karhean kankaan ihollaan, eritteiden, ruuan, tervan ja savun tuoksut sekä aistii Turun linnan muureista huokuvan kylmyyden ja puheensorinan.

Tässä katkelmassa Lucian perheen majoittumisesta Turkuun Helka-äidin perintötaloon sisältyy lukuisia aikakauden herraskaiseen interiööriin ja tapakulttuuriin liittyviä detaljeja, jotka varmasti ovat vaatineet monien erilaisten lähdeteosten tutkimista:

Koko perhe oli siirtynyt asumaan makuuhuoneeseen, jonne lämmin ilma nousi alakerran lämmityskammiosta putkia myöten aivan niin kuin monissa tallinnalaisissa taloissa. Kahdessa nurkassa oli kookas katosvuode ja kummassakin vuoteessa oli paksut villaiset vuodeverhot.

Ennen heidän tuloaan palvelijat olivat puhdistaneet lattiat, ripsuneet katot ja seinät katajaluudilla, tuulettaneet villaiset sänkyverhot lumihangessa ja laittaneet olkipatjojen päälle höyhenpatjoja, hyvälle tuoksuvia yrttipusseja, pehmeät liinalakanat ja peitteiksi pakkasessa tuuletetut turkisvällyt. 

Sänkyjen alla oli ihka uudet yöastiat ja tuvan nurkassa pöydällä pesuvati ja kannu täynnä vettä sekä pitkä pellavainen pyyheliina. Nyt elettiin niin kuin herrasväki ainakin.

Ennen pitkää Amnell solmii odotuksenmukaisesti yhteen aluksi erillisissä luvuissa rinnakkain kuljettamansa Lucan ja Lucian kohtaloiden säikeet: venetsialaisen aatelisperheen niin ikään kääpiökasvuinen vesa Luca ja Lucia kohtaavat toisensa ja rakkaus leimahtaa, ajan sovinnaissääntöjen mukaan tosin varsin pidättyväisesti.

Lucian perhe joutuu pakenemaan Turusta  kuningas Eerikin sotaisten joukkojen tieltä Wittenbergiin, missä isoveli Erasmus toimii opettajana. Romaanin loppupuolella isot juonenkäänteet kuvataan nopeasti ja turhaankin kiirehtien. 

Silti Lucan ja Lucian onnen lopullinen sinetöinti jää avoimeksi, vaikka Lucia toteaakin romaanin lopussa autuaana Lucalle, että yhdessä he kaksi ovat jättiläisiä. Jatkaako Amnell  vielä heidän tarinaansa, se jää nähtäväksi.

Väljemmällä taitolla, isommalla kirjasimella ja lukujen selkeämmällä jaksottamisella kirjasta olisi saanut vielä houkuttelevamman nuorten lukijoiden näkökulmasta. Matti Amnellin mustavalkoiset, osin aiemmissakin Lucia-kirjoissa ilmestyneet kuvat ovat vinjetin kaltaisia, mutta ne on oudosti taitettu kukin aina omalle sivulleen.

Amnell on ahkera bloggaaja ja hän on perustanut Lucia-kirjoille oman blogin. 

Anna Amnell kertoo myös kiinnostavasti Lucia-kirjojen taustoista turkulaiseen lastenkirjallisuuteen ja -kulttuuriin keskittyvässä Tyyris Tyllerön erikoisnumerossa 4/2013 otsikolla Firenzestä Turkuun. 

Impulssi renessanssiin syntyi 1991. Amnell on kirjoittanut aiheesta blogissaan.  Tuolloin ulkomailla ilmestyi yhä enemmän 1500-lukuun liittyviä elokuvia, lehtiartikkeleita, romaaneja ja tietokirjoja. Amnell onkin todennut nasevasti, että historiallisen romaanin tekijän on tiedettävä kuvaamastaan ajankohdasta mahdollisimman paljon: vasta sen jälkeen hän on vapaa kuvittelemaan ja luoman myös fiktiivisiä henkilöitä.