Ystäviä ikuisesti

Riina Katajavuori & Liisa Kallio: Herra Paasio. 32 sivua. Karisto 2014. Graafinen suunnittelu Liisa Kallio. 

Liisa Kallion ja Riina Katajavuoren tuotantoa on aiemmin julkaistu etupäässä Tammen kautta, mutta tämä kuvakirjauutuus ilmestyy nyt Karistolta.  

Kuvakirjan kertojana on valkoinen nalle, joka sittemmin saa nimekseen herra Paasio. Se päätyy kahden ikääntyneen tädin vauvalahjana Rauli-nimiselle pojalle. 

Nallesta tulee Raulin luottoystävä. Nallen kanssa on turvallista tutustua uusiin asioihin ja kokea monia seikkailuja. Vuodet vierivät ja Rauli kasvaa, mutta Paasio on pojalle edelleen tärkeä.

Ensikohtaaminen: Sukulaistädit Tuovi ja Kuku tuovat vastasyntyneelle vauvalahjaksi nallen. Liisa Kallion kuvitusta Riina Katajavuoren tekstiin kuvakirjassa Herra Paasio, Karisto 2014. 

Kotimaisten kuvakirjojen määrää on karsittu viime aikoina roimalla kädellä. Herra Paasiossa on riittävän vähän tekstiä, joka on synkassa tunnelmallisten ja puhuttelevien kuvien kanssa:

Sain mennä Raulin kanssa luontoleirille ja yöpyä teltassa. 

Hyttyset söivät. 

En piitannut. 

Raulin ystävää Topia itketti. 

Oli koti-ikävä. 

Raulin silmät olivat kosteat 

ja naama paukamilla. 

Lohdutin Raulia. 

Rauli lohdutti Topia.
 

Nalle on läsnä pojan arjen eri käänteissä. Liisa Kallion kuvitusta Riina Katajavuoren tekstiin kuvakirjassa Herra Paasio, Karisto 2014.

Katajavuoren tarinassa seurataan ystävysten tiivistä yhteiseloa lähes 20 vuoden ajan. Raulin kiintymys Paasioon ei muutu, vaikka ylähuulen päälle tulee karvaa.

Nykylapsilla on röykkiöittäin pehmoleluja. Tätä taustaa vasten teksti vetoaa kenties hiukan enemmän aikuiseen lukijaan, jonka lapsuudessa leluja oli vähemmän ja ne rakastettiin lähes puhki. 

Kuvakirjan innoitus on tullut Katajavuoren omasta perhepiiristä, ja hiukan epätrendikkäällä päähenkilön nimellä kirjailija haluaa tehdä kunniaa Rauli Badding Somerjoelle. 

Kuvakirjana Herra Paasiota voi pitää siinä mielessä kokeellisena, että siinä toinen päähenkilö varttuu vauvasta nuoreksi mieheksi. 

Lastenkirjan sankareina esiintyykin nyt entistä enemmän monenikäisiä henkilöitä: trendi alkoi jo vähän aikaa sitten suomenruotsalaisisa kuvakirjoissa. 

Elämänkierto havainnollistuu hauskasti tässä kuvassa: Rauli lupaa Paasiolle, että kun hän  perustaa perheen ja saa ajokortin, Paasion jälkeläinen pääsee autoon maskotiksi! Liisa Kallion kuvitusta Riina Katajavuoren tekstiin kuvakirjassa Herra Paasio, Karisto 2014. 

Liisa Kallio on poikkeuksellisen muuntautumiskykyinen kuvittaja. Pikku papun pelkistetystä ja räväkän värisestä muotokielestä on pitkä loikka ääriviivoiltaan jopa vähän luonnosmaisiin Paasion guassikuvituksiin. 

Ihmisillä ja leluilla on Kallion kuvituksessa lämpöä ja tunnetta katseessaan ja kuvakirjan jälkeen tekee mieli kaivaa oma rakkain nallensakin taas paijattavaksi.

Kuvakulmien vaihtelulla – intiimeistä tuokiokuvista Helsingin kaupunkinäkymiin – todennetaan ajan vääjäämätöntä kulumista. Paasiokin harmaantuu, mutta pysyy sydämeltään nuorena. 

Rouva Huulla oli tilaisuus piipahtaa eilen Herra Paasion julkistusjuhlassa lastenkirjakioski Toukassa ja totesi paikan ylen viiihtyisäksi. 

Toivottavasti tietoisuus tästä suomalaisen lastenkirjallisuuden piskuisesta puolestapuhujasta kiirii Kallion rinteitä alas Helsingin ydinkeskustaan asti. 

Toukassa saa iloista, asiantuntevaa ja imponoivaa palvelua ja lastenkirjojen hinnat ovat kilpailukykyisiä kirjakauppaketjujen kanssa. 

Paikalla oli tietysti myös se oikea herra Paasio ja tarjoilukin oli... sanotaanko nyt vaikka varsin karhumaista.