lauantai 25. lokakuuta 2014

Lapsen arki voittoisa Kariston lastenromaanikilpailussa


Hetki sitten on Helsingin kirjamessuilla julkistettu Kariston lastenromaanikilpailun voittaja. Kirjavinkkari Marja-Leena Mäkelä seuloi 125 käsikirjoituksen joukosta kuudesta finalistista  voittajaksi esikoistekijän Marja Kuutin käsikirjoituksen lastenromaaniin Anna ja Elvis kylpylässä.

Mäkelä kertoi palkinnonjakotilaisuudessa, että piti tärkeänä kirjoittajan personallista ääntä:  

Missä se kuuluu ja kaikuu? Kielessä? Tapahtumien, ihmisten ja asioiden kuvaamisessa? Ajattelin kirjastoon tulevaa lasta, joka haluaa kivaa luettavaa, tai kahdeksanvuotiasta, joka avaa synttärilahjapakettia ja löytää kääreestä kirjan. Lopulta päätin: tämä se on.

Kirja kertoo Anna-tytön perheen mönkään menneestä Italian matkasta. Lohdutukseksi perhe lähtee kylpylään. Myös mummo järjestää perheelle erilaisia elämyksiä. Loman aikana Anna löytää myös uuden ystävän, Elviksen.  


Sarjan toinen osa Anna ja Elvis mummolassa ilmestyy keväällä 2015.

Kirjoituskilpailun voittaja palkittiin  3 000 euron stipendillä. Kariston säätiö palkitsi lisäksi 1 000 euron stipendillä kaksi kilpailukäsikirjoitusta. ”Ponku ja Peetu” -nimisen tarinan taustalla oli kaksi kirjoittajaa, Aira Savisaari ja Mimmu Tihinen-Varis. Toinen palkittu käsikirjoitus oli Nelli Hietalan ”Rinkelikuja kolme ja roskalavan aarre”.

Maria Kuutti (s. 1980) on koulutukseltaan äidinkielenopettaja. Hän asuu perheineen Kangasniemellä ja hänellä on kaksi lasta.

Kariston kilpailulla etsittiin käsikirjotuksia, joiden kohderyhmänä ovat hiljattain lukemaan oppineet 8–12-vuotiaat lapset ja varhaisnuoret. Toisin kuin Otavan syksyllä päättyneessä nuortenromaanikilpailussa, tähän Kariston kisaan saivat osallistua myös entuudestaan lastenkirjailijoina meritoituneet tekijät. Aira Savisaari tiedetään monista lastenkirjoistaan, Tihinen ja Hietala ovat kirjoittaneet aiemmin hiukan varttuneemmille nuorille.

Karisto ansaitsee erityiskiitoksen kirjoituskilpailun järjestämisestä. Kilpailut ovat aina extraa muutoinkin hektiseen kustantamon arkeen. Lastenromaanikilpailun kautta Karisto osoittaa ymmärtävänsä ruohonjuuritason työn kauaskantoisen merkityksen lasten kirjallisuuskasvatuksessa: nimenomaan lukutaidon alkuun tarvitaan innostavaa, monipuolista ja ennen muuta kotimaisten tekijöiden kirjoittamia kirjoja. 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti