21. luukku: ”Miten ois pieni joulun taika?”

Raili Mikkanen: Histamiini, joulun sankari. Kuvittanut Jukka Lemmetty. 89 sivua. Tamm 2001.

Ystävämme Histamiini. Kuvittanut Jukka Lemmetty. 105 sivua. Tammi 2004.

Raili Mikkasen luoma marionettihevonen Histamiini teki ensiesiintymisensä televisiossa  jo vuonna  1979 kuusiosaisessa Kukkaset-sarjassa. 

Sen jälkeen tuli ensimmäinen Joulukalenteri 1980 ja toistamiseen vielä vuonna 1985. Ensimmäinen Histamiinista kertova lastenkirja, Histamiini hukassa, ilmestyi 1982.

Osa Histamiinin suosiosta on varmasti johtunut myös näyttelijä Matti Raninista, joka antoi joulukalenterissa Histamiinille eloisan äänensä ja liikutti marionettinukkea. Nukketeatterin tekijänä Matti ja Irja Raninin muistavat varmasti kaikki rouva Huun ikäpolven lapset myös Niksulan tv:stä, jossa seikkaili 

Kasper-nukke ystävineen.

Histamiini on hyvin tunteellinen ja empaattinen hevonen. Siksi se on herkistynyt jouluunkin kahdessa kirjassa.  Histamiini, joulun sankari -kirjassa Joulupukin porot ovat sairastuneet, ja Histamiini yrittää värvätä metsän eläimiä avuksi. 

Pupu, kettu, karhu, hirvi, orava, saukko, majava ja ahma kieltäytyvät porojen sijaistamisesta kukin omiin verukkeihinsa vedoten, mutta noita Anelma Unelma omaa taikavoimia, ja jouluhan on muutoinkin otollista aikaa taikuudelle.

Ystävämme Histamiini -kirjassa kaksi viimeistä tarinaa sijoittuvat joulun aikaan. Tallin oljista löytyy mollamaija, joka ei ole lainkaan tietoinen joulun taiasta. Histamiini miettii puisen päänsä melkein puhki, kuinka pystyisi ilahduttamaan mollamaijaa. 

Se keksii, että molla voisi ryhtyä Histamiinin joululahjaksi: ”Joululahjan saaminen on kivaa, mutta joululahjana oleminen on kaikkein parasta!” toteaa mollamaija ilahtuneena.

Joulu tulee talliin lopulta näin idyllisissä tunnelmissa. Jukka Lemmetyn 
kuvitusta Raili Mikkasen lastenromaaniin Ystävämme Histamiini (Tammi 2004).

Histamiinilla on paljon ystäviä: mm. tallitonttu Rämäkkä, punaharjainen taiteilijasielu tamma Titiina ja noita Anelma Unelma. Mikkanen on nimennyt hahmonsa nasevasti ja niinpä ne elävät yhä  omaa itsellistä elämäänsä monen mielikuvituksessa ja lapsuuden muistoissa.