Jan Piénkowski: Kummitustalo. Kuvittajan apulainen Jane Walmsley, tekninen suunnittelu Tor Lokvig. Suomentanut Marja Koski. 13 sivua. Otava 1979, 2. painos 1996.
Jennifer
Kentin ohjaama indie-kauhuelokuva The
Badadook (2014) ei tiettävästi ole vielä tullut Suomen levitykseen. Se
pohjautuu Kentin lähes kymmenen vuotta sitten valmistuneeseen
Monster-lyhytelokuvaan.
Yksinhuoltajaäiti lukee pojalleen iltasaduksi lastenhuoneen
kirjahyllystä löytynyttä pop-up -näyttämökirjaa Mister Badadook.
Kirja kertoo
yliluonnollisesta olennosta, joka ottaa pian vallan sekä äidin että pojan
alitajunnassa ja vähin erin valvetilassakin. Elokuvan traileri antaa esimakua siitä, kuinka kirja voi joskus vangita lukijansa
mielikuvituksen kohtalokkainkin seurauksin…
Rouva Huun perheessä lasten kauhukirjojen klassikko on ollut Jan Pienkowskin Kummitustalo (Haunted house, 1979). Pienkowski (s. 1936) on syntyjään puolalainen, mutta asuu nyttemmin Iso-Britanniassa.
Ullakon kattoaukosta kurkkaa kissa, vaatekaapista ponnahtaa luuranko ja verhojen välistä singahtaa haamu! Jan Pienkowskin kuvitusta kirjaan Kummitustalo (Otava 1996). |
Kummitustalo ammentaa kauhukirjallisuuden perinteestä. Sen karmiva tunnelma syntyy hyvin viitteellisestä aukeamien alareunassa kulkevasta tekstistä. Tohtori on saapunut vanhaan taloon, todennäköisesti sairaskäynnille. Ulkomaailmasta täysin eristäytynyt, sairaskäynnin tilannut kertoja on menettänyt ruokahalunsa ja tunte olonsa monin tavoin epämukavaksi.
Tämä erikoisefekti jaksaa ällistyttää nerokkuudellaan kerta toisensa jälkeen: eli aukeamaa avattaessa kuuluu sahaamisen ääni! Jan Pienkowskin kuvitusta kirjaan Kummitustalo (Otava 1996). |
Kirjan lukija pääsee kiertokäynnille taloon, ja sen aavemaisuus paljastuu aukeamilla toinen toistaan säväyttävimpien yksityiskohtien kautta. Kirjassa hyödynnetään myös ääniefektiä: ullakolla on puulaatikko, josta työntyy saha: aukeamaa liikuteltaessa sahasta kuuluu aito sahaamisen ääni, kun pahviset sahanterät hankautuvat pahvia vasten. Tämän efektin nerokkuus ällistyttää minua aina uudelleen!
Jokaisella aukeamalla on kolmiulotteiseksi pompahtavia hahmoja, liikuteltavia liuskoja, avattavia luukkuja ja pyörylöitä, joita pyörittämällä kuva muuttuu toiseksi. Paperitekninen suunnittelu on yksinkertaisuudessaan nerokasta ja oivaltavaa.
Pienkowskilta on suomennettu vuonna 1993
myös Kirjaliton kustantamat pikkiriikkiset pop-up-kirjaset Pikku hirviöt,
Kuulopuhetta, Oikullinen mummo ja Ruokakertomus.
Kiitos kummitustalon esittelystä! Se löytyy myös meidän hyllystä ja on huolellisen käsittelyn ansiosta vieläkin täysin kunnossa, kirja siis sahaa edelleen! Kirjan kauhu on huomattavasti kesympää ja humoristisempaa kuin elokuvatrailerin iltasatukirjassa!
VastaaPoista
VastaaPoistaToinen perheen suosikki on ollut Stephen Wyllien ja Jonathan Allenin Lohikäärme Punainen (Tammi 1995), jossa voi vaatettaa valeasuihin pukeutuvaa lohikäärmettä paperinukkeleikkien tapaan.
Tässäkin kirjassa oli hauska ääniefekti, joka syntyi samaan tapaan kuin Kummitustalossa, mutta tässä pörisee sahan sijasta moottoripyörä! Mekanismi on kuitenkin kovassa käytössä mennyt rikki.