Rouva
Huu on naureskellut välillä ihan avoimesti värityskirjabuumille, vaikka
lähipiiristäkin löytyy väritykseen hurahtaneita.
Luultavasti
värittäminen täyttää nykyihmiselle samaa tärkeää rauhoittumisen ja tekemisen
terapiaa kuin mitä ”vanhanaikaisemmat” kädentaidot ovat tuottaneet edeltäville sukupolville.
On
yleistä, että ns. aikuisten värityskirjoissa ei mainita lainkaan piirtäjän
nimeä.
Sanna Manderin (s. 1980) Prinsessavärityskirja tekee iloisen, kotimaisen
poikkeuksen.
Punkkariprinsessasta on rojalistinen pönöttäminen kaukana. Sanna Manderin kuvitusta Prinsessavärityskirjaan (S & S 2016). |
Manderin
värityskirja sopii yhtä hyvin pienen kuin vähän isommankin prinsessaentusiastin
käsiin.
50 prinsessan joukosta löytyvät ne klassiset prinsessat tai niihin
verrattavat kaunokaiset (esim. Tähkäpää, Grace Kelly, Egyptin kuningatar Nefertiti,
Merenneitoprinsessa), mutta myös
iso joukko myös kapinallisia, anarkistisia ja ennakkoluuloja kumoon kaatavia
prinsessoja, vai mitä tuumaatte vaikkapa pelle-, poika- , skeittari, hippi- ,
toimitusjohtaja- Picasso- tai siamilaisprinsessoista?
Kirjallisuuskasvatusta tämäkin: tältä näyttää Lukutoukkaprinsessa Sanna Manderin Prinsessavärityskirjassa (S & S 2016). |
Mander
kertoo saatesanoissa, että idea
kirjaan syntyi, kun hänen viisivuotias tyttärensä sai silmälasit. Äiti ja tytär pohtivat
yhdessä, mahtavatko prinsessat käyttää silmälaseja. Keskustelu laajeni ennen
pitkää toteamukseen, että prinsessojakin on moneksi.
Kirja
kannustaa jakamaan sosiaalisessa mediassa omat prinsessavärityskuvat
hashtagilla #prinsessavärityskirja.
Manderin
sievistelemätön, jopa groteski tyyli on hyvässä kontrastissa värityskirjan mitä
romanttisimman aiheen kanssa.
Lisää tällaisia laadukkaita kotimaisia vaihtoehtoja, toivoo rouva Huu!
--- ja tältä näyttää poikaprinsesssa. Sanna Manderin kuvitusta kirjaan Prinsessavärityskirja (S & S 2016). |
Manderin
1960-lukua pidäkkeettömästi niin väri- kuin muotokieleltäänkin kunnioittava
tyyli on tuttua niin koti- kuin ulkomaisistakin lehdistä sekä
pakkausmateriaaleista, tekstiileistä, julisteista ja muista tuotteista.
Mander
on kuvittanut Tuuve Aron Topi & Tallulah -sarjan
lastenromaanit Korson purppuraruusu
ja Karambolan kirous (WSOY 2011–2013) sekä viimeksi Andrei Huhtalan stadin slangilla kirjoittaman
Punahilkka-version Punis, kuumottava
stoori (Schildts & Söderströms 2015).
Nykyisessä aikuisten
värityskirjabuumissa kannattaa muistaa, että Anne
Peltola (nyk. Vasko) on ollut Suomessa aikuisten värityskirjojen pioneeri kolmella
WSOY:n Lista-sarjan kautta vuosina 2007–2009 ilmestyneellä Aikuisten värityskirja- teoksellaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti