Päivi
Hällström & Leila Gullblom: Resan till Finland/ Matka Suomeen, 48 sivua,
Solrosens Förlag 2015.
Kaksikielinen
kuvakirja Resan till Finland/ Matka
Suomeen on takakantensa perusteella tehty auttamaan vanhempia
ruotsinsuomalaisia muistamaan entisiä aikoja. Kirjan avulla halutaan myös
kannustaa ruotsinsuomalaisia lapsia keskustelemaan omasta
kulttuuritaustastaan. Tällä
kirjalla on siis kaksi kohderyhmää, lapset ja monen ikäiset aikuiset.
Heikki
Himmeli on 8-vuotias tukholmalaispoika, joka käy kesälomamatkalla tervehtimässä
isänsä isovanhempia Suomessa. Aluksi kerrotaan perheen kolmen lapsen
näkökulmasta jännittävästä matkasta ”Suomenlaivalla” .
Suomenlaiva oli suuri kuin Himmelin kirkonkylä. Keskellä laivaa oli leveä kauppakatu. Se voi olla hyvin vaarallinen oleskelupaikka pienille lapsille. – –
Heikillä
on mielikuvitusystävä Riku.
Ukki odotteli meitä rautatieasemalla. Hän sanoi: ”Tervetuloa!” ja halasi kaikkia. Riku kuunteli aikuisten puhetta ja ajatteli että kyllä se suomi on vaikea kieli! Hänen mielestään suomea puhuttiin hyvin kovalla äänellä ja kirjaimet heittelehtivät sinne tänne. Heikki ymmärsi ukkia kun tämä sanoi: ”Haloo, haloo! Joo, ne tuli jo. Laita vaan ruoka jo hellalle lämpiämään!”
Suomalaiseen
kesäidylliin kuuluvat kalakukko, kalan savustus, saunavihdan teko ja tietysti
saunominen. Ukki vakuuttaa, että ”saunassa meistä ruotsinsuomalaisista tehdään
kunnon suomalaisia.” Kirkossakin käydään ja sankarihaudalla ja kyläjuhlissa.
Paluumatkalla tanssitaan vielä tangoa ja lauletaan karaokea.
Päivi Hällströmin tekstissä on nostalgiaa ja Suomi-kliseitä, joita Leila Gullblomin värikynää ja vesiväriä
yhdistävä amatöörimäinen, selkeään esittämiseen keskittyvä kuvitus vahvistaa
vielä entisestään.
Hällström
(s. 1947) on työskennellyt lastentarhanopettajana ja lastentarhanopettajien
kouluttajana Mälardalenin korkeakoulussa.
Paluumatkalla ennen Ruotsiin lähtöä herkistellään vielä tangon tahdissa! Leila Gullblomin kuvitusta Päivi Hällströmin tekstiin kirjassa Resan till Finland / Matka Suomeen (Solrosens Förlag 2015). |
Suomenkielisen
tekstin tavutuksessa on harmillista horjuntaa.
Siirtolaisuus
Suomesta Ruotsiin kasvoi toisen maailmansodan jälkeen, ja kiivaimmillaan
muuttoliike oli 1960–70-lukujen taitteessa. Suomesta lähdettiin Ruotsiin työn
ja paremman toimeentulon toivossa.
Suomalaisissa
lasten- ja nuortenkirjoissa Ruotsin siirtolaisuus on näkynyt eritoten
1970-luvulla.
Antti Jalava kirjoitti nuortenromaanin Jag har inte bett att få
komma (Bonniers 1976, suom. Kukaan
ei kysynyt minulta, Finn-kirja 1978). Jo ennen Jalavan suomennosta ilmestyi
Erkki Suomelan Muu maa mustikka (Gummerus 1976). Kuvakirjoista edelleen
ajankohtainen ja kiinnostava on Camilla Mickwitzin Jason muuttaa maasta (Weilin+Göös 1978).
Uudempaa,
sukupolvelta toiselle periytyvää siirtolaiskokemusta löytyy Susanna Alakosken
lastenromaanista Päivän Harri
(Schildts & Söderströms 2012), joka on arvosteltu Lastenkirjahyllyssä.
Onneksi tämä meidän ruotsinsuomalaisten elämä ei ole ihan noin kliseistä kuin kirja antaa ymmärtää :-) Toki tyttäreni lapsuusmuistoihin kuuluu eittämättä laivojen leikkihuoneet muumeineen ja ville viikinkeineen mutta muuten kirja tuntuu vähän vanhanaikaiselta.
VastaaPoista
VastaaPoistaJoo - mutta nähtävästi tässä on ajateltu, että täytyy pönkittää näitä Suomi-kliseitä. Tilausta olisi taatusti myös vähän freesimmille toteutuksille!