Tarinankerronnan ja kuvituksen magiaa

Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita. Kuvitus tekijän, suomennos Jaana Kapari-Jatta, 89 sivua, Lasten Keskus 2015.

Shaun Tan (s. 1974) on australialainen taiteilija, kirjailija ja elokuvantekijä, joka ponnahti Suomessakin suuremman yleisön tietoisuuteen viimeistään vuonna 2011, jolloin hänelle myönnettiin Astrid Lindgrenin kunniaksi perustettu ALMA-palkinto.

Lasten Keskuksen kautta viime vuonna ilmestynyt ensimmäinen Tan-suomennos, Etäisten esikaupunkien asioita, on todellinen kulttuuriteko. 

Tämä visuaalisesti täysipainoinen, lukijakuntansa vastaanottokykyä aliarvioimaton teos vahvistaa jälleen kerran rouva Huun uskoa siihen, että nimenomaan pienemmät kustannuskentän toimijat poimivat nykyisenä taloudellisen epävarmuuden aikana kultajyvät, siinä missä isot kustantajat satsaavat takuuvarmoihin myyntimenestyksiin.  

Huomionarvoista on, että Tanin teos on saanut takakanteensa kolmoisluokituksen: LAPSILLE, NUORILLE JA AIKUISILLE. 

Viikonloppuna Tampereella järjestetyssä Fincon-tapahtumassa Tanin kertomuskokoelma sai Helsingin Science Fiction Seuran Tähtifantasia-palkinnon parhaasta vuonna 2015 suomeksi ilmestyneestä käännösfantasiakirjasta. Raadin perustelut löytyvät kokonaisudessaan täältä. 

Rouva Huulle Tanin tuotannosta ovat entuudestaan tuttuja tässäkin suomennetussa kokoelmassa mukana oleva Eric, joka on julkaistu myös viehättävänä pikkukirjasena sekä alakuloisuudesta visuaalisesti vangitsevasti kertova kuvakirja Red Tree ja tekstitön kuvakirja Arrival.

Etäisten esikaupunkien asioita on hengästyttävä luku- ja katselukokemus. Sen maaginen tunnelma syntyy tarinoiden huljuvasta epämääräisyydestä. Mitään ei selitetä juuriaan myöten. 

Shaun Tan on mieltynyt tikku-ukkoihin. Perheen vaihto-oppilas on pienenpieni
 ja viihtyy keittiön ruokakomerossa. Shaun Tanin kuvitusta "Eric"-tarinaan
teoksessa Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus 2015). 

Fantastiset elementit tarinoissa otetaan poikkeuksetta itsestäänselvyyksinä. Mikäli lukija on jalat maassa -tyyppiä, hän voi kokea joutuvansa epämukavuusalueelle ja jopa kokea tulevansa huijatuksi.

Mutta meille kaikille muille elämän koko kirjon ihmettelijöille Tan tarjoilee huimia ulottuvuuksia arjesta yllättäen aukeaviin lohkeamiin.

"Vaarin tarinassa" kerrotaan monimutkaisista vihkimisrituaaleista, joissa
vihityt kohtasivat monenlaisia vastuksia. Kertomus on tarinankerronnan ylistyslaulu
 ja sinisellä ja ruskealla toonatuissa kuvissa on voimakas kolmiulotteisuuden tuntu. 
Shaun Tanin kuvitusta "Vaarin tarinaan" teoksessa Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus 2015).  

Tan rikkoo tietoisesti visuaalisia vakiintuneita konventioita kuvituksessaan ja anarkistisessa taitossa. Kirjan 15 tarinan sisällysluettelo on piilotettu postimerkkeihin. “Kaukana sataa” koostuu sekalaisista muistilipuista, joissa esitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja sille, mitä tapahtuu ihmisten kirjoittamille runoille. Jokohan tätä viehkoa tarinaa on hoksattu käyttää sanataideopetuksessa? Samankaltaista skräppäys-askartelusta tuttua leikkaa ja liimaa –tekniikkaa hyödynnetään myös tarinassa ”Mitäpä jos tekisit itsellesi lemmikin”.  

Tan varioi usein saman tarinan sisällä väriskaalaa ja jopa kuvitustekniikkaa, antaa välillä lukijan lepuuttaa silmiään useammalla kuva-aukeamalla, jotka vievät tarinaa ilman sanoja eteenpäin. 

Suomalaiselle kuvien australialainen miljöö on itsessään fantastinen. 
Shaun Tanin kuvitusta "Tikku-ukot" -tarinaan teoksessa Etäisten esikaupunkien
 asioita (Lasten Keskus 2015).   

Tan rakastaa pikkuruisia kuvaluetteloita ja toisaalta koko aukeaman sielunmaisemia. ”Unohduskone” -tarina on osattava löytää sanomalehden aukeamalta. Lukija ei malta olla vilkuilematta myös viereisten uutisten sisältöä, mutta palstat katkeavat tylysti ja lukijaa jää piinaamaan, mitä uutinen oikeasti käsittelee.

Shaun Tanin tyyli ei ole suomalaisillekaan lukijoille tyyten vierasta. Tähtifantasia-palkinon perusteluissa mainittujen Leena Krohnin ja Tove Janssonin lisäksi myös Maria Vuorio on viljellyt samanlaista arjen pukemista fantastiseen monissa kertomuskokoelmissaan (mm. Olen nähnyt sellaisen, Eräänä valtavana maanantaina sekä Kuningattaren viitta ja muita kiperiä kysymyksiä, Tammi).

Myös Sari Peltoniemen Gattonautti ja muita arkisatuja (Tammi 2012)  sekä Ainakin tuhat laivaa: kertomuksia täältä ja muualta (Tammi 2005) ammentavat jostakin toden ja tarun rajalta.