Uni hukassa

Nora Surojegin: Uneton jänö, 35 sivua, Minerva 2018. 

Suomalaisessa lastenkirjallisuudessa on muutamia äitejä ja tyttäriä, jotka ovat joko tehneet yhteistyötä keskenään tai tehneet kirjoja lapsille kumpikin omalla tahollaan.  

Pirkko-Liisa & Nora Surojeginin lisäksi mieleen tulee Kristiina ja Aino Louhi. 

Elina Warstan kuvittajan ura oli vasta aivan alussa, kun hänen äitinsä Taruliisa Warsta kuoli vuonna 2012.   

Graafisen suunnittelijan koulutuksen saanut Nora Surojegin (s. 1979) on aiemmin tehnyt tekstit äitinsä kuvittamiin lastenkirjoihin Untu ja sydäntalven salaisuus (Otava 2012) ja Pikkupöllö (Minerva 2013). 

Uneton jänö on ensimmäinen Nora Surojeginin kokonaan itse tekemä kuvakirja. 

Pirkko-Liisa Surojegin on kuvitustuotannossaan erikoistunut suomalaisiin ja klassisiin kansansatuihin ja erityisesti eläimiin. Hänen kuvituksensa ovat karvantarkkoja tutkielmia eläinsatujen karhuista, susista ja jäniksistä, joiden olemukseen on tallentunut sekä herkkyyttä että voimaa. 

Myös Nora Surojeginin uneton jänis hurmaa eloisalla olemuksellaan. Sen hahmo on kuitenkin inhimillistetty: jänö asuu huonekaluilla ja tekstiileillä sisustetussa kanin kolossa ja sen rakkain lelu on porkkana, jolla on silmät. 

Nukkumiseen liittyvät ongelmat ovat kuvakirjoissa yleinen, jokaista lapsiperhettä jossain vaiheessa koskettava aihe, joka lienee tosin enemmän ongelma lasten vanhemmille kuin lapsille itselleen. 

Viime aikoina on aikuisille ryhdytty entistä enemmän julkaisemaan erilaisia nukahtamisen self-help- ja mindfullness-oppaita.

Uneton jänö -kuvakirjan viesti osuu veikeästi sekä lapsiin että aikuisiin. 

Unen kaipuu kimmeltää jänön silmissä. Se hyörii
ja pyörii sängyssään, mutta uni ei tule. Nora Surojeginin
kuvitusta kuvakirjaan Uneton jänö (Minerva 2018). 

Pääosin riimitelty teksti pyrkii rentouttamaan kuulijansa:

Yö oli sininen ja rauhallisen uinuva, pimeydessä pöllö van huuteli huhuja. Koko metsä nukkui, karhut, linnut, kasvitkin, luonto hiljaisuuteen hukkui, kuorsas hiljaa pieni hiirikin. 

Vaan eräs jänö kolossaan kieri sekä pyöri, pienessä sängyssään kääntyi ja hyöri, ei tullut uni sillä silmään, ei tullut, ei millään. 

Erilaisia nukkumisasentoja kokeiltuaan jänis päättää lähteä ulos. Entä jos uni onkin kuussa, se pohtii. 

Jänö pääsee lentotähden mukana avaruuteen, missä se tarpoo univuorien hetteikössä ja sukeltaa etsimään lammen pohjasta unta.   

Kohtaus, jossa jänö kurkottaa kuuhun unta tavoittamaan on
hengästyttävän upea iltaruskon väreissä ja pysähtyneessä
tunnelmassaan. Nora Surojeginin kuvitusta kuvakirjaan Uneton jänö (Minerva 2018). 

Koko aukeaman kuvissa, joissa jänö on yhtä maiseman kanssa, on huimaa avaruutta ja komeita värisävyjä. 

Loppuratkaisu on tietysti onnellinen: jänis herää ihmeissään aamulla ja saa huomata, että uni oli sittenkin sen omassa silmässä! 

Suomalainen mäntymetsä antaa jykevät puitteet jänön
laskeutuessa kuusta unenpaloja mukanaan.
Nora Surojeginin kuvitusta kuvakirjaan Uneton jänö (Minerva 2018). 

Nora Surojegin on selvästi perinyt äidiltään herkkyyden kuvata eläimen ja luonnon harmoniaa. 

Inhimillistettyjä eläimiä on lastenkirjoissa kasapäin jo ennestään, ehkäpä hänen tyylinsä suomalaisen luonnon kuvaajana voisi olla myös vientivaltti ulkomaille? 

Muita kirjoja, joissa podetaan ohimenevää unettomuutta:

Kaisa Happonen & Anne Vasko: Mur eli karhu, Tammi 2016.

Jory John & Bendi Davies: Pää tyynyyn! Suom. Roope Lipasti, Karisto 2016.

Carl-Johan Forssén Ehrlin: Kani joka tahtoi nukahtaa: nukutussatu kaikille iltakukkujille, kuv. Irina Maununen, suom. Ulla Lempinen, Otava 2015. 

Carl-Johan Forssén Ehrlin: Norsu joka tahtoi nukahtaa: nukutussatu kaikille iltakukkujille, kuv. Sydney Hanson, suom. Ulla Lempinen, Otava 2017. 

Aino & Ville Tietäväinen: Vain pahaa unta, WSOY 2013.

Adam Mansbach & Ricardo Cortés: Nyt vittu nukkumaan, suom. Kai Lipponen, Into 2012.

Jane Chapman: Ei nukuta yhtään!Suom. Raija Rintamäki, Mäkelä 2012.

Petra Heikkilä: Mikko Kettunen ja Ahmatti, Lasten Keskus 2003.

Gunilla Bergström: Mikko Mallikas on oikukas, suom. Kaija Pakkanen, Weilin+Göös 1977, up. Tammi 2002.

Astrid Lindgren & Ilon Wikland: En tahdo nukkumaan, suom. Irmeli Järnefelt, WSOY 1988.