Tätä kirjaa katsotaan taskulampun valossa

Rinna & Sami Saramäki: Meren syvyyksiin. Taskulamppuseikkailu, 34 sivua, WSOY 2018.

Aivan perinteisiinkin paperikirjoihin yritetään nykyisin ympätä mukaan ns. lisättyjä todellisuuksia.

Rinna & Sami Saramäen Taskulamppuseikkailu taitaa olla tässä lajissa ensimmäinen kotimainen kuvakirjatoteutus.

Nemo kustannus on aiemmin julkaissut muiden muassa  Agathe Demois´n & Vincent Godeaun kirjan Taikalasi (2015), jossa kuvista paljastuu uusia asioita, kun niitä katsoo taikalasin läpi. 

Myös Rachel Williamsin & Carnovskyn Yön ja päivän eläimet (Nemo 2016) toimii samalla periaatteella. 

Saramäkien kirjan takakannessa kerrotaan kuvakirjan olevan 

– – täysin uudenlainen kirjakonsepti, joka houkuttelee etsiään ja tutkimaan. Kun sivun taakse laittaa lampun, alkavat piilokuvat salaperäisesti hehkua. Meren syvyyksistä paljastuu yllätyksiä, joita kukaan ei ole nähnyt koskaan aiemmin.

Taskulampun lisävalolla aukeaman oikeaan yläosaan
ilmaantuu meduusoja. Kuvitusta Riina ja Sami Saramäen
tietokuvakirjaan Meren syvyyksiin (WSOY 2018). 

Tutkimusalus lähtee merten syvyyksiin, mukanaan miehistön lisäksi myös kaksi lasta, koira ja robotti.  Alus laskeutuu yhä syvemmälle ja sen eteen tulee näkyvyyden estäviä jätepyörteitä, laivanhylky ja jopa uponnut kaupunki.

Sisäkansissa on tarkempaa faktatietoa meren eri vesikerroksista,  eläimistä ja ekosysteemistä ja vähän keveämpää triviaakin esimerkiksi merimiesten tatuointisymbolien merkityksestä. 

... ja meduusojen seassa uiskentelee myös kalaparvia.Kuvitusta Riina ja Sami Saramäen tietokuvakirjaan Meren  syvyyksiin (WSOY 2018).  

Sinisen eri tummuusasteita taidokkaasti hyödyntävä kuvitus valoefekteineen on kieltämättä tehokas ja synnyttää aivan oikeasti merenalaisen taikamaailman tunnun.

Mutta tosi asiassa konsepti ei ole aivan niin omintakeinen kuin takakansi väittää. 

Muutama vuosi sitten kartoitin Kansalliskirjaston Brummeriana-kokoelman lastenkirjoja, joissa on hyödynnetty esimerkiksi kolmiulotteisuutta, liikkuvia osia tai muita kirjan katsojaa aktivoivia tehokeinoja.  

Yksi kaikkein ällistyttävin löytö oli luultavasti saksalaisen alkuteoksen ruotsinnos, Sex sagor till de transparenta förvandling-staflorna (Bonnier 1880). 

Siinä on kuusi klassista kansansatuja ja niiden kuvituksena yhtä monta käsin väritettyä irrallista planssitaulua. 

Kun taulut nostaa valoa vasten, niihin ilmaantuu hentoja uusia kuvajaisia, jotka esittävät tapahtumia, joita ei ”paljaalla silmällä” kuvituksesta voi havaita. 

Ei voi kuin ällistellä 140 vuoden takaista kirjapainotaitoa, jolla tämä erikoisefekti  on saatu aikaan. 

-->

Esimerkki yli 140 vuotta vanhasta satukuvakirjasta.
Kun irrallinen kartonkinen kuvaplanssi nostetaan
valoa vasten, peiliin ilmestyy korkea-arvoisen naisen
muotokuva! Tuntemattoman kuvittajan kuvitusta julkaisuun  
Sex sagor till de transparenta förvandlingstaflorna (Bonnier 1880).