23. luukku: Joulupukki kaipaa todellista ja syvää rauhaa

Ulla Etto & Jorma Etto: Joulupukin päiväkirja, Arktinen banaani 1998.



Ulla ja Jorma Eton sarjakuva on hauska kotimainen vastine Raymond Briggsin Joulupukki-sarjakuville. Joulupukin päiväkirja perustuu Jorma Eton jo vuonna 1963 kirjoittamaan samannimiseen pienoisromaaniin.

Etto (1931–2016) työskenteli muun muassa Rovaniemen kaupunginkirjaston johtajana 1961-1984 ja kulttuurilehti Kaltion päätoimittajana vuosina 1964–1965.  

Takakannessa mainostetaan kansien välistä löytyvän "intiimit paljstukset joulupukin hämärästä menneisyydestä, henkiökohtaisesta kriisista ja olemisen ongelmista.

Rubrecht kovistelee Joulupukkia: "Mitä joulu nykyään on? 
Ei mitään!" Ulla Eton kuvitusta Jorma Eton 
sarjakuvatarinaan Joulupukin
 päiväkirja (Arktinen banaani 1998).  

Joulupukki muistelee menneitä, yrittää kerrata oppi-isänsä Santa Nikolauksen viisauksia ja taivastelee tapain turmelusta ja perinteiden hapertumista. Hän tapaa barista Rubrechtin, jonka kanssa mietitään kaiken muun ohella myös joulun syvintä olemusta. 

Joulupukin uupumus pahenee.
Aaton velvollisuuksien jälkeen hän on nukkunut
tapaninpäivästä loppiaiseen, ja romahdus on lähellä,
kun radio soittaa vieläkin joululauluja. Ulla Eton kuvitusta
Jorma Eton sarjakuvatarinaan Joulupukin
 päiväkirja (Arktinen banaani 1998). 

Mikään lastenkirja tämä Joulupukin angstinen tilitys ei todellakaan ole. Joulupukin filmi pimenee ja hän on lepäämässä sairaalassa pitkään. Vaan kyllä siitä vielä elämä valostuu.

Kun seuraavaan jouluun on tasan puoli vuotta aikaa, Joulupukki kirjoittaa päiväkirjaansa: 

Minulla on täällä yksinäisyyteni, oma kämppäni, oma rakas puroni vilpoisine vesineen ja rauha, joka todellista ja syvää eikä mitään joulurauhaa.

Ulla Etto  on kuvittanut myös lastenkirjoja, Rovaniemelle sijoittuva Priitu Rovaniemen markkinoilla ilmestyi vuonna 2009 ja Eton kotisivuilla hän kertoo tekevänsä sille jatko-osaa sekä historiallista tietokirjaa Suomen itsenäistymisen ajasta, syksystä 1917 kevääseen 1918.