keskiviikko 20. marraskuuta 2019

Sympaattisia kammotuksia















Reetta Niemelä & Marjo Nygård: KammOtuksia, 37 sivua, Lasten Keskus 2019. Graafinen suunnittelu ja taitto Marjo Nygård.






Kirjan kansi-designilla on nykyisin valtavan iso merkitys huomion anastamisessa. 

Kirjakaupassa ja kirjastossa tai lastenhuoneen lastenkirjahyllyssä kirjan on myös visuaalisen ilmeensä puolesta oltava mahdollisimman houkutteleva.

Reetta Niemelän & Marjo Nygårdin runokuvakirja KammOtuksia on räyhäkän kantensa ansiosta todellinen herkkupala.

Reetta Niemelä on monipuolinen lastenkirjailija, jonka monissa teoksissa näkyy halu rohkaista lasta leikkimään sanoilla ja kielellä. Niemelän Makkarapiruetti (Otava 2005) ja Kakaduu (ntamo 2009) edustavat edelleen melko yksinään kotimaisen modernin lastenlyriikan kokeellisempaa laitaa. 

Viime aikoina Niemelä on kirjoittanut myös lasten kuvatietokirjoja, joissa herätellään ekologiseen vastuuseen ja havainnollistetaan myös kaupunkilapsille lähiluonnon tarjoamia elämyksiä.  

KammOtuksia-runokuvakirja edustaa  lastenrunotarjonnassa melko tyypillistä roolirunokokoelmaa. 

Se esittelee hämärissä, keskiyöllä koloistaan hiipiviä kammotuksia, joista lähemmässä tarkastelussa paljastuukin inhimillisiä ja peräti hellyttäviä piirteitä.


Maanläheiset murretut värit yhdistävät erilaisia hurjia otuksia.
Marjo Nygårdin kuvitusta Reetta Niemelän runoihin
runokuvakirjassa KammOtuksia (Lasten Keskus 2019). 

Kokoelmaa voi käyttää myös lapsen mielikuvituksen herättäjänä. 

Jospa paljastetaan runosta ensin vain otuksen nimi: miltä mahtaisi näyttää, tuoksua tai kuulostaa esimerkiksi Huuhu, Röhnö, Hiiviö, Pöntinen tai Lorvi? 

Kuvaamataidon tai ilmaisutaidon tunnilla runojen rosoisia hahmoja voisi käyttää alustana lapsen omalle luovalle ilmaisulle! 


Runoja voi mainiosti hyödyntää myös tunnekasvatustaitojen tukena. Uhmaileva lapsi voimaantuu vaikkapa Pöhkö-runosta, jossa kerrotaan, että

Pöhkö voi tulla jokaiseen 
koiraan taikka lapsoseen. 
Se on aika kepuli:  
seurauksena hepuli. – – 


Osa otuksista nahistelee keskenään, kuten aukeaman
 oikealla puolella olevat Pulju ja Törö. Marjo Nygårdin
kuvitusta Reetta Niemelän runoihin 
runokuvakirjassa KammOtuksia (Lasten Keskus 2019). 

Oma suosikkini lukuisten omaa hirmuisuuttaan uhoavien otusten joukosta on Pömpyli, joka ahdistuu materiasta:

Tursotti vai vipsula? 
Päristin, pompula, kupsukka? 
Juurakko vai puurakko? 
Villitys, muotikillitys? 
Muusmeisseli vai kauha? 
Missä mielenrauha? 

 Jätin kaikki tavarat, 
Valitsin maisemat avarat 


Pömpylistä on tullut aivan konkreettisesti maallisen
mammonan vanki. 
Marjo Nygårdin kuvitusta Reetta Niemelän runoihin runokuvakirjassa KammOtuksia (Lasten Keskus 2019). 


Marjo Nygård on selvästi nauttinut kammotusten, omituisten otusten ja räyhähenkien luomisesta. Hän on saanut hahmojen silmiin ja olemukseen  karismaa ja suuria tunnetiloja. 


Välillä aukeamien rytmi ja sommittelu vievät tehoa
kuvitukselta. 
Marjo Nygårdin kuvitusta Reetta Niemelän runoihin 
runokuvakirjassa KammOtuksia (Lasten Keskus 2019). 

Välillä visuaaliset keksinnöt ja oivaltavat tehokeinot kuitenkin harmillisesti hukkuvat taitossa.

Osa aukeamista on hyvinkin harmonisia, kun runot ja kuvitukset ovat sopusoinnussa tai jopa aivan konkreettisesti kytköksissä toisiinsa. 

Välillä taas erilaisista muodoista tai sivujen taustaväreistä syntyy harmillista levottomuutta.


Lisää roolirunoja:


Sanna Mander: Avain hukassa S&S 2017

Reetta Niemelä: Pipsa Pipariviulun 42 kaveria, kuv. Sanna Mander, Otava 2017

Tuula Korolainen: Mikä onni, 6 B, kuv. Terhi Haikonen, Tammi 2009

Aira Savisaari: Joku siipi pitäis olla, kuv. Lotta Kauppi, WSOY 2009

Jukka Itkonen: Taikuri Into Kiemura ja muita kaupunkilaisia, kuv. Christel Rönns, Otava 2007

Eppu Nuotio: Hyttysenkesyttäjä ja muita haaveammatteja, kuv. Mervi Lindman, Tammi 2006




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti