maanantai 3. helmikuuta 2020

Joukkoon kuuluminen on tärkeää, oppii Jessiina


















Marja Aho: Kaikki menee, Jessiina! 204 sivua, Myllylahti 2020. Kansikuva Karin Niemi.



Lahtelainen Marja Aho (s. 1972) on debytoinut vuonna 2010. 

Ennen uusinta Cheertytöt-sarjan avaavaa varhaisnuortenkirjaa Kaikki menee Jessiina!  hän on julkaissut Myllylahden kautta lastenromaaneja ja viime vuonna myös Atrain & Nordin kautta kaksi nuortenromaania Puunhalaaja ja Loukuttaja.

Myllylahti kustantaa nykyisin paljon lasten- ja varhaisnuortenromaaneja, jotka tyydyttävät jo sujuvasti lukevien lasten tarpeita niin aiheiltaan kuin esitystavaltaankin.

Yläkoulun aloittava Jessiina joutuu kohtaamaan uusia haasteita, kun opettajaisän työpaikan takia perhe joutuu muuttamaan uudelle paikkakunnalle. 

Sopeutuminen uuteen luokkaan käy kangerrellen. Jessiina kompastelee ja mokailee ja ajautuu noloihin tilanteisiin. 

Asiaa ei auta yhtään se, että isä on samassa koulussa biologian opettajana ja äidillä on vähintäänkin omituinen ammatti, kivenveistäjä. 

Jessiina tutustuu kahteen luokan tyttöön, Sandraan ja Nelliin, jotka harrastavat cheerleadingiä. 

Vähin erin Jessiinakin huomaa kiinnostuvansa lajista, mutta joukkueeseen ei kelpuuteta ilman näyttöjä ja kaikki joukkueen tytötkään eivät ole aivan varauksetta innostuneita uudesta tulokkaasta:  

Katsellessaan Nellin ja Sandran pulppuavaa innostusta Jessiina tunsi itsensä hieman ulkopuoliseksi. Hän ei ollut osa cheermaailman salakieltä puhuvaa porukkaa, johon Nelli ja Sandra kuuluivat. Hänen takkiaan ei koristanut keltainen aurinko, joka yhdisti tyttöjä toisiinsa ja joka oikeutti pääsyn seuran tapahtumiin. 

Marja Aho kirjoittaa cheerleadingistä asiantuntevasti ja kiinnostavasti.

Lajissa tärkeä keskinäinen luottamus ja yhteishenki tulevat myös hyvin esille Jessiinan vähittäisessä sopeutumisessa uuteen kouluun ja kotikaupunkiin.

Pakollisena mausteena tällaisissa kepeähköissä tyttökirjoissa ovat tietysti pojat, jotka ”saavat perhosparven lehahtamaan vatsassa”. 

Max näytti syötävän hyvältä. Täytekeksiltä tuplatäytteellä. Jessiina ahmi pojan kuvasta jokaisen senttimetrin ja aasi sitten Instagramin etsiäkseen sieltä Maxin profiilin. Hän tallensi pojan kuvan puhelimeensa.

Kirjan hieman erikoinen nimi juontaa cheerleading-joukkueen kannustushuudosta.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti