lauantai 5. helmikuuta 2022

Kuvakirjoissakin nautitaan nyt lumesta











Niillas A. Somby: & Sirpa Mänty: Nietos-ukko, suomentanut Kaija Anttonen. 40 sivua, Kieletär Inari 2021. Taitto Esther Berelowitch.

 

Elina Komulainen & Johanna Jasmine: Okko Ilmonen ja Ukkonen, 40 sivua. Pääjalkainen 2021. Taitto Satu Lusa. 

 

 

Nietos-ukko nauraa ja puistelee isoja lumihiutaleita Saamenmaahan. Hän on tehnyt niistä vaikka minkä muotoisia ja värisiä. Niissä ei ole kahta samanlaista. Hiutaleet välkehtivät väreissä, kun auringonsäteet osuvat niihin. Nietos-ukko on ravistellut lunta maan päälle ennenkin, mutta tietää, ettei silti ehkä miellytä puuhillaan kaikkia ihmisiä ja eläimiä.

 

Toisten mielestä on mukavaa että sataa lunta, toisia se taas suututtaa.

 

 

Viimeinkin on saatu myös eteläiseen Suomeen kunnon luminietokset. 

 

Tässä kaksi kuvakirjaa, joissa lumesta ei ole puutetta.

 


Norjalaisen Niillas A. Sombyn ja suomalaisen Sirpa Männyn kuvakirja on ilmestynyt alun perin kaksikielisenä laitoksena, pohjoissaameksi ja englanniksi, Norjassa vuonna 2002.  


Nyt tämä jo loppuunmyyty kuvakirja on ilmestynyt myös suomeksi. 

 

Sirpa Männyn nelivärinen akvarellikuvitus on taidokas ja korostaa kauniisti  saamelaista kulttuuriperinnettä ja Lapin jylhää luontoa. 

 


Kevään tullen Nietos-ukkokin ottaa rennosti. Kuvitukseen tallentuu
rakastava ja arvostava suhde Lapin jylhään luontoon. 
Sirpa Männyn kuvitusta Niillas A. Sombyn tekstiin kuvakirjassa
Nietos-ukko (Kieletär Inari 2021). 


Sirpa Mänty on koulutukseltaan etnologi ja muotoilija ja hän tehnyt kuvituksia myös muihin saamelaisiin kirjoihin, mm. lintukirjaan Lottit luonddus (kust. Davvi Girji, nimellä Sirpa Seppänen).  

 

 

Uusissa saamelaisessa lastenkirjoissa luonnonhengillä on edelleen näkyvä rooli.

 

Nietos-ukko on hyvä esimerkki modernisti vanhaa ja uutta saamelaista elämäntapaa yhdistävästä kuvakirjasta, joka kiinnostaa myös Saamenmaan ulkopuolella eläviä lapsia. 



 

Ukki innostuu tekemään lasten kanssa risuporoja. 
Sirpa Männyn kuvitusta Niillas A. Sombyn tekstiin kuvakirjassa 
Nietos-ukko (Kieletär Inari 2021). 


Serkukset Ivvár ja Elle ryntäävät ulos nauttimaan vastasataneesta lumesta ja tekevät viisi isoa lumiukkoa. 


Yöllä lumiukot heräävät henkiin. Nietos-ukon mielestä ei ole soveliasta, että lumiukot liikkuisivat ja puhuisivat ihmisten nähden! 

 


Ivvárin ja Ellen rakentamilla lumiukoilla on neljän tuulen lakit.
Sirpa Männyn kuvitusta Niillas A. Sombyn tekstiin kuvakirjassa 
Nietos-ukko (Kieletär Inari 2021). 


Johán-ukki muistelee lumikodassa serkuksille oman lapsuutensa leikkejä: 

 

– Entisajan lapset taittelivat risuista ajoporoja ja pororaitoja ja paimensivat risutokkaa. He jutasivat risuelon matkassa ja pitivät poroerotuksia ja elelivät porokylissään.

 

Johán-ukki innostuu tekemään risuporoja. Päivä vilahtaa nopeasti, eivätkä risutokkien paimentajat edes huomaa ajan kulumista.

 

Yöaikaan myös risuporoista tulee eläviä, ja lumiukoilla on täysi työ paimentaa niitä, sillä susi väijyy porotokkaa…




Lapsista on apua kun ukki laskee verkkoja vesille.
Sirpa Männyn kuvitusta 
Niillas A. Sombyn tekstiin kuvakirjassa 
Nietos-ukko (Kieletär Inari 2021). 


 

Kevään tullen lumiukot lähtevät ”jutaamaan kesälaitumille”.  Niinpä Ivvár ja Elle saavat uutta askaretta auttaessan ukkia pauloittamaan verkkoja. 

 

Kuvakirjan lopusta löytyy vielä sanaselityksiä pohjoisen sanoista, (mm. elo, jutaa, kopara, kurkaltaa ja saulakka). 

 

 

 

Huomenna vietetään saamelaisten kansallispäivää. 



Myös Elina Komulaisen ja Johanna  Jasminen kuvakirjassa Sakari-pojan tekemät lumiukot Okko Ilmonen ja Ilmari Ukkonen heräävät eloon. 

Ukoilla on kuitenkin vähän kärhämää keskenään: Ilmari kadehtii Okon parempaa varustusta, pipoa, kaulaliinaa ja hiilihampaita. 


Muutoinkin Okko on taidoiltaan ja tietämykseltään Ilmaria parempi. 


Okko tietää kertoa jopa eri vuodenaikojen erityispiirteistä, ukkosesta ja salamoinnista ja kesälläkin mahdollisista raekuuroista. 

 

Kuvakirja opettaa itsehillintää, tunnetaitoja ja ongelmien sanoittamista. 


Ilmari lupaa kerätä koko talven ajan lisää rohkeutta ja sen ponnistelut palkitaan.


 

Kuvakirjan taitto on miellyttävän rauhallinen.
Johanna Jasminen kuvitusta Elina Komulaisen 

tekstiin kuvakirjassa Okko Ilmonen ja Ukkonen 
(Pääjalkainen 2021). 



Ylä-Savossa asuva Komulainen työskentelee psykologina ja sanataideohjaajana sanataidekoulu Aapelissa. 


Kuvakirjan lopussa on eri vuorokauden aikoihin liittyviä lasta aktivoivia ksymyksiä. 


Lapsi voi myös värittää itse oman tunnesäätilansa eri viikonpäiville. 

 

Okko Ilmonen on aiemmin seikkaillut myös Komulaisen ja Jasminen  omakustannekirjoissa Okko Ilmosen ruokalista ja Okko Ilmonen unimatkoilla (2018 ja 2019). 


Komulaisen, Mirkka Tuovisen, Kristiina Haapalaisen ja Sami Vähä-Ahon kuvakirja Mekon matka (Sitruuna kustannus 2020) on arvioitu Lastenkirjahyllyssä

 

Ilmari Ukkosen kateus ja huonommuudentunne
tiivistyy oivaltavasti. Johanna Jasminen kuvitusta Elina
Komulaisen tekstiin kuvakirjassa Okko Ilmonen ja Ukkonen (Pääjalkainen 2021). 



Johanna Jasmine on turkulainen sarjakuvataiteilija, -aktiivi ja kuvittaja, jonka esikoissarjakuva-albumi Kummitus ilmestyi 2018 (Zum Teufel). 


Lumiukkokuvakirjan graafisen pelkistetyt kuvituskuvat on rajattu veikeästi pyöreään muotoon ja niistä löytyy myös sarjakuvatehosteita. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti