Mikko Kalajoki: Almus. Tännetuloa terve. Kuvitus Jani Ikonen. 176 sivua. WSOY 2022. Kansi Jani Ikonen.
Mitä kauempaa tulemme, sitä enemmän eroja havaitsemme. Joku, joka tulee meidän luoksemme maapallon toiselta laidalta, saattaa äimistellä villasukkia tai maksalaatikkoa tai vessanpyttyä, joka huuhdellaan napista painamalla.
Mikko Kalajoen lastenromaani sykähdyttää monestakin syystä.
Siihen on nivottu monia ajankohtaisia teemoja, muun muassa vierauden ja erilaisuuden tuntoja, mutta tyystin ilman tendenssiä.
Tarina muukalaisesta, joka ravistelee kaavoihinsa jämähtänyttä yhteisöä, ei ehkä ole asetelmiltaan järin omintakeinen, mutta Kalajoen tarinan iskennässä on samaa säihkettä kuin Roald Dahlin lastenromaaneissa.
Dahlin Iso kiltti jätti (Arthouse 1989, suom. Tuomas Nevanlinna) antoi aikoinaan mallia modernin lastenkirjan uskaliaalle verbaalitykitykselle. Kalajoen luoma peikkokieli ei todellakaan jää kakkoseksi.
Peikkokielen pohja saattaa löytyä nykysuomen sanakirjasta ja vanhasta, arkaaisesta ja nykykielen jyräämästä puheenparresta, mutta Kalajoen virtuoosimainen kielellinen letkeys on siinä, että kieli ikään kuin puhuu puolestaan: uskon lapsen sisäsyntyisesti ymmärtävän peikkokielen vivahteet myös ilman romaanin lopusta löytyvää sanasto-osuutta.
Ensihämmennyksestä toivuttuaan herra Mattsson pistää peikkopoika Almuksen kylpyyn. Jani Ikosen kuvitusta Mikko Kalajoen lastenromaaniin Almus. Tännetuloa terve (WSOY 2022). |
Peikkopoika Almus Hälltrött lähetetään Alamailta vaihto-oppilaaksi keskivertokansalaisen, herra Mattssonin, luokse.
Mattsson on ammatiltaan tuotteiden tarkastaja, hän on ”suoraselkäinen ja ryhdikäs mies, joka katsoi tosiasioita suoraan silmiin ja vältti kaikenlaista turhaa haihattelua”.
Niinpä Almuskin herättää herra Mattsonissa ensin kiusaantuneisuutta ja kokonaisvaltaista hämmennystä.
Almus saa ikäisensä ystävän, Inkerin, mutta jännitettä juoneen tuo tietysti myös yksi ilkimys ja peikkojen pahin vihulainen, peikkotutkija Edina von Kittelsen, joka yrittää saada Almuksen satimeen.
Almus löytää yllättävän nopeastipaikkansa myös koulusta. Jani Ikosen kuvitusta Mikko Kalajoen lastenromaaniin Almus. Tännetuloa terve (WSOY 2022). |
Pidemmittä selityksittä:
Almus on ilkitekoinen ja laatuomainen lastenromaani, johon on helppo mielivöityä. Almuksen lukeminen oli minulle mahtimielevä kunniatehtävä. Suosittelen lämpimästi kirjaa kaikille lastenkirjallisuuteen peräpyyheltelevästi suhtautuville punteville ja varkintormelimaisille aikuisille. Vaarana voi nimittäin olla, että aikuisen tekee mieli vohnia kirja aikuisten lukupiirissä ääneen luettavaksi.
Peikkojen Globaali Korporaatio, tuttavallisemmin PGK saattaa juurikin tällä hetkellä levittää peikkovakoojia keskuuteemme.
Pidetään aistit valppaina!
Hyvä esimerkki oivaltavasta kuvituksesta: peikkotutkija Alina von Kittelsen kiikaroi Almusta pahoin aikein. Jani Ikosen kuvitusta Mikko Kalajoen lastenromaaniin Almus. Tännetuloa terve (WSOY 2022). |
Jani Ikosen mustavalkokuvitus höystää oivaltavasti Kalajoen huumorin ominaislaatua: kuvakulmat ovat usein viistoja ja kuvissa leikitellään perspektiivillä eri tavoin. Kuvista löytyy syvyyttä ja nyansseja.
Etu- tai takakenossa olevat aikuiset viestivät jo olemuksellaan erilaisista aikeistaan. Valtaosa kotimaisista lastenromaaneista on nykyisin kuvitettu nelivärikuvituksin. Almuksen mustavalkoinen kuvitus stimuloi sopivasti lukijan omia mielikuvia.
Peikkopojan uteliaisuus havainnollistuu tässä simultaanisessa kuvituskuvassa. Jani Ikosen kuvitustaMikko Kalajoen lastenromaaniin Almus. Tännetuloa terve (WSOY 2022). |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti