Oodi kaikille viidelle varpaalle

  

Raili Mikkanen & Masa Pulkkinen: Laulavat varpaat, 35 sivua, Tammi 2002. 

 

Äskettäin Helsingin Sanomissa julkaistiin Kotimaan uutisosastolla toimittaja Roosa Oksasen juttu otsikolla Miksi varpailla ei ole nimiä?  

 

Duodecimin uudessa Lääketieteen termit -hakuteoksessa varpaatkin nimetään nyt virallisesti. Isovarpaan lisäksi sieltä löytyvät etuvarvas, keskivarvas, nimetön varvas ja pikkuvarvas. 

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) erityisasiantuntija Sari Maamies toteaa haastattelussa, että ”Kyllä sellaiselle, mistä on tarve puhua, löytyy sanasto.”

Nyt onkin perusteltu syy nostaa esiin 20 vuoden takainen merkkiteos, Raili Mikkasen ja Masa Pulkkisen runokuvakirja Laulavat varpaat, joka antaa ansaitusti arvon varpaille. 

Masa Pulkkisen paperirevinnäisteknniikalla toteutettu kuvitus
personoi varpaat myös aivan konkreettisesti. Pulkkisen
kuvitusta Raili Mikkasen kuvarunokirjaan
Laulavat varpaat (Tammi 2002).

Kirjasta löytyy riemastuttavia runoja ja loruja varpaiden erinomaisuudesta.

 

Isovarvas ponteva

laulaa hurjaa laulua,

Akkavarvas hymisee

muuta se ei tänään tee, 

Keskivarpaan salaisuus

sukan reikä aivan uus,

Nimetön on uninen

unilaulu hiljainen,

Pikkuvarvas lallattaa

lala-lala la-la-laa. 

Varpaat, myös se isoin ukkovarvas, on altis monille vaaroille.
Masa Pulkkisen kuvitusta Raili Mikkasen kuvarunokirjaan 
Laulavat varpaat (Tammi 2002).

Runoissa tuodaan esille varpaiden haavoittuvuus kivikossa, liotellaan varpaita vedessä ja tunnetaan kalan kyljen hipaisu ja  huomioidaan varpaan erinomaisuus kauniilla kynsilakalla.

 

Suomalaisessa kansanperinteessä sormilorut ovat varmasti olleet kaikkein käytetyimpiä ja rakastetuimpia lastenloruja. 

"Tämä varvas karkas kuuhun"-runossa  Mikkanen varioi hauskasti vanhaa kansanrunoutta. 

 

Laulavat varpaat on veikeä kunnianosoitus varpaille, jotka pitävät meidät pystyssä.

Masa Pulkkinen on kuvittanut kirjan paperirevinnäistekniikalla.