Maijaliisa Dieckmann: Aurora ja Ulla-tädin salaisuudet. Kuvittanut Otso Nordberg. 111 sivua. Kustannusliike Lukutoukka 2022.
Maijaliisa Dieckmann (s. 1934) on yhdistänyt urallaan luokanopettajan sekä lasten- ja nuortenkirjailijan ammatit. Dieckmann on kirjoittanut lukuisia historiaan sijoittuvia lasten- ja nuortenkirjoja. Monet niistä sijoittuvat Naantaliin ja Porvooseen, Dieckmannin omiin kotimaisemiin.
Dieckmannin kirjailijan ura on jatkunut ennätyksellisen pitkään.
Esikoisteos Pakene luostariin ilmestyi 1977.
Hänen myöhäistuotannostaan löytyy useampi suomalaisen kirjallisuus- ja kulttuurihenkilön elämästä kertova lapsille ja nuorille suunnattu teos (mm. Fredrika Runeberg, Tapani Löfving, Aleksis Kivi ja Sakari Topelius) sekä pistekirjoituksen keksijästä Louis Braillesta.
Historiallisten varhaisnuorten- ja nuortenkirjojen ohella hän on kirjoittanut humoristisia helppolukuisia kirjasarjoja (Ville Romunen ja mummo ja Merirosvo Svarttis).
Aurora ja Ulla-tädin salaisuudet on rakenteeltaan hieman hajanainen tarinasikermä, jonka punaisena lankana on Porvoon 1809 valtiopäivien avajaisista ja keisari Aleksanteri I:n vierailusta pienelle kaupungille aiheutunut poikkeuksellinen juhlahumu.
Säätyläistyttö Aurora asuu äitinsä ennenaikaisen kuoleman ja isänsä uuden avioliiton jälkeen tätiensä Ullan ja Lovisan ja setänsä Carl Magnuksen yhteisessä taloudessa.
Tädit yrittävät parhaansa mukaan kasvattaa Aurorasta hyvätapaista ja siten myös tulevilla avioliittomarkkinoilla tulevaisuudessa menestyvää nuorta neitoa. Aurora haaveile ryhtyvänsä opettajaksi.
Ulla-täti ei ole aivan yhtä tiukka kasvattaja kuin siskonsa. Täti ruokkii Auroran ja tämän ystävien mielikuvitusta ja romanttisia haaveita muistelemalla useamman vuosikymmenen takaista elämänsä huippuhetkeä, jolloin hän pääsi tanssimaan Aleksanteri I:n kanssa. Kohtaamisesta sukeutui Ulla-tädin kertoman mukaan jopa pieni romanssi.
Ulla-tädin keisarin tanssiaisissa käyttämää viuhkaa ja keisarin Mäntsälän kartanossa aamupesulla käyttämiä posliiniastioita säilytetään perhekalleuksina.
Ulla-tädin muistelmien välissä kuvataan Ulrikan ja tämän ystävien rientoja arviolta 1840–50-luvun Porvoossa.
Mäenlaskukohtauksessa vilahtavat myös J. L. Runebergin kurittomat pojat.
Dieckmann jättää tarkentamatta, että Ulla-tädin hahmon takaa löytyy Ulrika Möllersvärd (1791–1878). Aleksanteri I:n ja Ulrikan suhteesta on kirjoittanut aiemmin myös Mika Waltari historiallisessa romaanissaan Tanssi yli hautojen (1944).
Kustannusliike Lukutoukka on pienkustantamo Robustoksen kupeessa toimiva palvelukustantantamo, joka on edesauttanut kirjan taittoa ja kirjapainoyhteyksiä. Lukutoukan kautta on ilmestynyt myös Dieckmannin pakinakokoelma Mummo Mutikainen ja koronakevät vuonna 2020.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti