Maria Vilja: Ilmapallokivi. 33 sivua. Karisto 2026.
Kotimatkalla Panu ja Rami näkivät paljon kevään merkkejä.
Ohikulkijan takki lepatti auki. Pyöräilijä oli sitonut ohjaustankoon punaisen ilmapallon. Lumen reuna oli vetäynyt kauas puron rannalta ja paljastanut taas pyöreät pikkukivet. Panu ja Rami keräsivät niitä taskuihin. Sitten Rami juoksi isänsä perässä kotiin.
”Mä saan tänään vappupallon” Rami kääntyi vielä huutamaan.
”Aijaa!” huusi Panu takaisin.
Panu on lähdössä äidin kanssa kauppaan ja ilmaisee haluavansa vappupallon.
Äiti vastaa hajamielisesti, mutta havahtuu sitten postiluukun kolahdukseen ja sieltä lattialle putoavaan laskuun.
Ostoskeskuksessa äiti toteaa, että ilmapallot maksavat liikaa.
Kuvituskuva näyttää myös pallon hinnan, 15,99 euroa.
.jpeg) |
| Pallojen yltäkylläisyys ja koreus toimii kontrastina Panun perheen aineellisesti niukalle arjelle. Maria Viljan kuvitusta kuvakirjaan Ilmapallokivi (Karisto 2026). |
Ilmapallokiven lapsipsykologiassa ja lapsen luovassa ongelmanratkaisutaidossa on paljon samaa kuin Petra Heikkilän ja Mirkka Eskosen Huolisyöpössä (S&S 2024).
Panu löytää puron rannalta täydellisen pyöreän kiven, jonka muoto muistuttaa ilmapalloa.
Panu löytää puron rannalta täydellisen pyöreän kiven, jonka muoto muistuttaa ilmapalloa.
Hän maalaa siihen samanlaisen kuvion kuin hän on nähnyt ostoskeskuksen heliumpalloissa.
.jpeg) |
| Ilmapallokivi ei Panun vakaasta tahdonvoimasta nouse ilmaan leijumaan. Tunnepurkaus on vahva ja äiti seuraa pojan pettymystä aukeaman oikeassa laidassa huolestuneena. Maria Viljan kuvitusta kuvakirjaan Ilmapallokivi (Karisto 2026). |
Panu ei vakaasta tahdostaan ja uskostaan huolimatta saa palloa leijumaan kepeästi ilmassa.
Poika sisuuntuu ja kysyy äidiltään, miksi kaikki ei menekään maailmassa tasan.
Äiti yritti keksiä jonkin järkevän vastauksen, mutta sotkeutui sanoihinsa. Lopulta hän puuskahti, että kun aikuiset päättävät yhteisistä asioista, jotkut kyllä yrittävät muuttaa maailmaa reilummaksi, mutta toiset eivät. Ja siksi kaikki eivät saa ilmapalloa.
Näin nasevasti voidaan leikki-ikäisillekin jo havainnollistaa poliittista päätöksentekoa!
Kun Panu seuraavan kerran kohtaa purolla Ramin, poika paljastaa että hänen ilmapallonsa onkin oikeasti kivi.
Kun Panu seuraavan kerran kohtaa purolla Ramin, poika paljastaa että hänen ilmapallonsa onkin oikeasti kivi.
Rami toteaa siihen, että hänen komea pallonsa onkin jo tyhjentynyt.
Panu auttaa ystäväänsä etsimään sopivan kiven ja lupaa maalata Ramillekin oman ilmapallokiven.
Vilja leikkii sekä tekstissä että kuvituksessa vastakohdilla – kiven painolla ja ilmapallon keveydellä.
Kuvakirjan nimi on itsessään järjenvastainen ja ehkä juuri siksi havahduttava.
Ilmapallokivi puhuu kauniisti lapsen luovasta leikistä ja mielikuvituksesta, mutta en silti oikein jaksa uskoa, että kirjan viesti lohduttaisi aidosti köyhää lasta, joka jää tänä vappuna ilman vappupalloa.
Viljan kuvitustyyli muistuttaa raajoiltaan venytettyjen ihmishahmojen sommittelussa sekä eleiden ja ilmeiden kiteytyksessä suomenruotsalaisten kuvittajien Maria Sannin ja Jenny Lucanderin ilmaisua.
Vilja leikkii sekä tekstissä että kuvituksessa vastakohdilla – kiven painolla ja ilmapallon keveydellä.
Kuvakirjan nimi on itsessään järjenvastainen ja ehkä juuri siksi havahduttava.
Ilmapallokivi puhuu kauniisti lapsen luovasta leikistä ja mielikuvituksesta, mutta en silti oikein jaksa uskoa, että kirjan viesti lohduttaisi aidosti köyhää lasta, joka jää tänä vappuna ilman vappupalloa.
Viljan kuvitustyyli muistuttaa raajoiltaan venytettyjen ihmishahmojen sommittelussa sekä eleiden ja ilmeiden kiteytyksessä suomenruotsalaisten kuvittajien Maria Sannin ja Jenny Lucanderin ilmaisua.
Sannin ja Lucanderin tapaan myös Vilja kuvaa keskushenkilöitään usein osana miljöötä ja maalaa väreillä kuvakirjatarinan kannalta tärkeitä tunteita ja tunnelmia.
Vilja kiittää kirjan esilehdellä Hope ry:n toiminnanjohtajaa Eveliina Hostilaa ja kaikkia muita kokemuksiaan jakaneita ihmisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti