Mervi Lindman: Memmuli karkaa sirkukseen. 40 sivua. Tammi 2009.
Vanhempien lisääntynyt kiire ja huolet näkyvät hentoisesti myös uusissa kuvakirjoissa. Memmuli karkaa sirkukseen ei ole nimensä puolesta mikään rankka angstikirja, mutta juuri siksi se on hyvä muistutus vanhemmille tarttua hetkeen ja nauttia kiireettömästä laatuajasta yhdessä lasten kanssa.
Memmuli kaipaa isän apua hevosleikissään, mutta isä on uppoutunut sanomalehden lukuun ja sitten pitää imuroida ja äitikin näkyy piiloutuneen ison tiskivuoren taakse.
Memmuli äkämystyy ja päättää karata sirkukseen. Siellä tyttö saa kaikkien jakamattoman huomion ja ihailua osakseen.
Mervi Lindman yhdistää lapsen tunteet, mielikuvituksen ja todellisuuden tarinaansa, joka on vankasti lapsen puolella.
Hauskan viitteellisesti Lindman antaa Memmulin huoneen lattialla lojuvien kirjojen – P. L. Traversin Maija Poppasen ja Georges Duplaixin Tammen kultaiset kirjat –sarjaan kuuluvan Sirkus Pomeranssin – kautta tunnustusta innoittajilleen. Kuvituksesta selviää myös syy Memmulin sirkusaiheisiin leikkeihin: hän on hiljaittain käynyt itsekin sirkuksessa ja saanut siitä muistoksi sirkusjulisteen.
Kuten lastenkirjoissa aina, päästään tässäkin kuvakirjassa Memmulin kokemista vääryyksistä huolimatta onnelliseen ja tyveneen loppuun: vanhemmat ovat Memmulin sirkusleikin aikana oivaltaneet laiminlyöntinsä ja paistaneet sovinnon eleenä ison läjän lättyjä!
Sama aihe, vanhempien ja lasten maailman kohtaamattomuus, on esillä myös Petra Heikkilän Hipun laatikkoleikissä (WSOY 2009), jonka Rouva Huu jättää jääviyssyistä pelkälle maininnalle.
Kirjassa Hippu-possun vanhemmat ovat hankkineet uuden television. Hippu pitkästyy vanhempien tv:n töllötykseen ja keksii itse paljon kivaa luovaa tekemistä television pakkauslaatikosta…
Lastenkirjahyllyssä arvioidaan uusia lasten- ja nuortenkirjoja,
mutta pyyhitään välillä pölyjä myös vanhoista klassikoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti