Meidän lähikirjastossa on lampun henki ja hyvä haltija

Päivi Almgren & Päivi Jokitalo: Kirjasto 2011. Vaikutteita maailmalta. 248 sivua. Avain 2011. Kansikuva Jussi Jääskeläinen.
















Siippa suositteli vast ikään Päivi Almgrenin & Päivi Jokitalon kirjaa Kirjasto 2011. Vaikutteita maailmalta.

Se on idea- ja virikekirja kirjastoissa työskenteleville ja kirjastotyön kanssa tekemisissä oleville ihmisille. Kirja esittelee eri puolilla maailmaa käyttöön otettuja, hyväksi havaittuja tapahtumia, palvelumuotoja, markkinointikeinoja, kumppanuuksia, kehittämishankkeita ja kohderyhmille avautumista.

Kirjastot eivät ole enää mitään hys-hys-paikkoja, vaan monenlaisten tapahtumien ja palveluiden järjestäjiä. Monipuolisen luettavan tarjoaminen ei välttämättä enää ole edes se ensisijainen yleisten kirjastojen tehtävä ja tavoite: konstit ovat monet, joilla kansalaisia houkutellaan viihtymään ja oleilemaan kirjastossa.

Almgrenin ja Jokitalon kirjassa on laaja osuus, jossa esitellään erilaisia aktivoivia ja toiminnallisia keinoja lasten ja nuorten houkuttelemiseksi kirjastoon. Esimerkiksi Australiassa järjestetään Puuha Pete –teemaisia satutunteja, joiden kupeessa lapset pääsevät tutustumaan kauhakuormaajiin ja maansiirtokoneisiin.

Santa Cruzin kirjastossa Kaliforniassa voi kuunnella iltasatuja puhelimitse soittamalla kirjaston palvelunumeroon. Nebraskan Central City Public Libraryssa lapset voivat hyvittää erääntyneistä lainoista kertyneet myöhästymismaksut lukemalla kirjastossa määräajan. Puolen tunnin hiljainen lukuhetki vastaa dollaria.

Tanskassa järjestetään ns. hakeutuvia kirjastopalveluita perheille, joissa on pieniä lapsia. Palvelu on kohdistettu erityisesti maahanmuuttajaperheisiin, jotka eivät välttämättä vielä tunne kirjaston palvelutarjontaa. Kirjastonhoitajat vierailevat vauvaikäisten lasten perheissä ja vievät lahjaksi kirjan. Vierailut jatkuvat koko leikki-iän ajan. Kirjastonhoitaja juttelee vanhempien kanssa kielen ja tarinoiden merkityksestä, kirjaston palveluista ja lapsen kehitykseen vaikuttavasta integroitumisesta muiden lasten kanssa ennen päiväkodin ja koulun aloittamista.

Tunnettu countrymusiikin laulaja Dolly Parton käynnisti kotipaikkakunnallaan Tennesseessä kampanjan, jonka tavoitteena oli varmistaa, että jokaisen lapsen ulottuvilla olisi kirjoja – riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta. Jokaiselle alle viisivuotiaalle lähetettiin uusi lastenkirja kerran kuukaudessa, aina lapsen viisivuotispäivään asti. Näin syntyi myös naapurikuntien käyttöön ottama Mielikuvituksen kirjasto, johon Penguin-kustantamo tuli mukaan yhteistyökumppaniksi ja sponsoriksi.

Yhdysvalloissa alkoholin ja kirjaston miksaus ei sekään ole mitenkään tavatonta. Nuoria aikuisia houkutellaan lukemaan, kun kirjasto järjestää lukupiirejä paikallisessa pubissa otsikolla ”Books and Booze”.

Rouva Huu kavahtaa nykyistä trendiä, jossa lukemisesta tehdään massatapahtuma. Minulle lukeminen on kuitenkin yhä intiimi harrastus, joka karttaa hälyä ja hektisyyttä.

Tampere-talossa vietettiin eilen Pirkanmaan alueen erilaisten toimijoiden järjestämää lasten oikeuksien päivän perhetapahtumaa. Sen koordinoinnista vastasivat Tampereen kaupungin lapsiasiamies ja Pirkanmaan Taikalamppu-verkosto.

Tapahtumassa jaettiin Pirkanmaan lastenkulttuuripalkinto Lampun henki, jonka sai Tampereen Nekalan lähikirjaston kirjastonjohtaja Marketta Könönen (ent. Härkönen) pitkästä, määrätietoisesta ja johdonmukaisesta työstä lasten lukuharrastuksen edistämiseksi.

Perusteluissa todettiin muun muassa seuraavaa:

Nekalan kirjastoa johtava Marketta Könönen on tehnyt pitkään määrätietoista ja johdonmukaista työtä lasten lukuharrastuksen edistämiseksi. Könönen on kehittänyt kirjastoa osaksi ympäröivää yhteisöä ja tehnyt kirjastosta merkittävän osan Nekalan koulun toimintaa. Hän on myös kohottanut kirjaston merkitystä kulttuurin välittäjänä.

Könösellä on kyky saada kirjat elämään ja innostaa lapsia lukuharrastukseen. Hän on tunnettu ja pidetty alueen lasten keskuudessa. Hän on myös työtä pelkäämätön tekijä, jonka ammattitaitoon on voinut aina luottaa.

Lampun henki -palkinnolla halutaan kannustaa myös yleisellä tasolla lasten ja nuorten lukuharrastuksen edistämistä sekä kirjaston ja kirjallisuuden jalkauttamista osaksi heidän arkeaan. Palkinnon myönsi Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palvelujen lautakunta. Palkinnon saaja voi olla pirkanmaalainen henkilö tai muu toimija, joka on tehnyt merkittävää työtä lastenkulttuurin hyväksi. Ehdotuksia palkinnon saajaksi on kerätty Pirkanmaan Taikalamppu-työryhmältä. Könönen sai Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palvelujen lautakunnalta myös Vuoden Hyvä Haltija -maininnan.


Meidän lähikirjaston Marke on tehnyt ruohonjuuritason työtä lasten kirjallisuuskasvatuksen eteen jo useamman lapsisukupolven ajan.

1970-luvulla Marken hoteissa kirjallisuuden pariin juurtuneet lapset tuovat kirjastoon nyt omia lapsiaan, jotka otetaan avosylin ja aurinkoisesti hymyillen vastaan. Marke tuntee lapset nimeltä ja kyselee kuulumisia. Tämä, jos mikä, on mielestäni intiimiä ja tähän aikaan kuin nenä päähän kuuluvaa lastenkirjastotyötä.

Viinikka-Nekalan kaupunginosassa asuvilla lapsilla – ja meillä aikuisilla – on ilmeinen etulyöntiasema, koska kirjasto sijaitsee koulun kupeessa ja opettajat pitävät itsestään selvänä että kirjastossa käydään taajaan.

Lastenkirjahylly ja Rouva Huu onnittelevat Markea lämpimästi.