Christel Rönns: Det vidunderliga ägget. 40 sivua. Bonnier Carlsen/ Söderströms 2012.
Fantasiakirjallisuuden pitkään jatkunut suosio näkyy kuvakirjallisuudessakin toden ja tarun rajapinnoilla liikkuvina ja yllättävinä tarina-aihelmina. 
Christel Rönnsin kuvakirja alkaa realistisena kuvauksena: perhe on viettämässä kesäpäivää hiekkarannalla, kun sisarukset löytävät hiekan kätköistä ihmeellisen munan. Äidin mielestä muna on hauska sisustuselementti ja se otetaan mukaan kotiin. (Oikeassa elämässä näin ei tietysti saa tehdä, mutta tämä onkin satukuvakirja!)
Eräänä aamuna lapset löytävät munankuoret lattialta. Munasta on kuoriutunut outo otus, joka otetaan oitis perheenjäseneksi, asiaa sen kummemmin kyseenalaistamatta.
"Han ska heta Koi-Koi", säger jag och alla tycker att det är ett bra namn. "Men pappa, vad är det för ett djur?"
"Mm, viktigast är inte VAD det är för ett djur utan HUR det är", säger pappa som inte har en aning om vad han ska svara.
Koi-Koi viedään myös professorin tutkittavaksi, mutta hän kiistää moisen lajin olemassaolon kokoonaan. Koi-Koi syö valtavasti ja vie tilaa ja kaiken lisäksi se KUORSAA ja hajuhaitatkin ovat melkoiset.
Eräänä päivänä otus häviää. Kukin perheenjäsen, jopa Freya-koirakin, suree sitä omalla tavallaan. Viimeiseltä sivulta löyty vihje siiät, mihin Koi-Koi on lähtenyt...
Christel Rönnsin kuvitustyyli on hyvin kansainvälinen: sen karikatyristinen viiva, tarkkaan harkitut rönsyiset detaljit ja ornamentiikka viehättävät monenikäisiä.
Boheemin lapsiperheen arkeen solahtaa mielikseen ja sen joviaalia tunnelmaa tekisi mieli kokeilla myös omassa hivenen väljähtyneessä koti-interiöörissäkin.
Halutessaan kirjasta voi löytää suvaitsevaisuuden teemaa: outoa ja erilaista voi sietää sellaisenaan ja ottaa sen kyseenalaistamatta osaksi omaa arkeaan.
Kirja ilmestyy samanaikaisesti myös Ruotsissa Bonnier Carlsenin kustantamana.
Rouva Huu osallistui eilen FILI:n Kääntäjän sana -konferenssin päätöspäivään Helsingissä Tieteiden talolla ja alusti uusimman suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden trendeistä innostuneelle ja motivoituneelle kuulijakunnalle.
Konferenssiin osallistui 120 suomalaisen kirjallisuuden kääntäjää eri puolilta maailmaa. Näin suurta koulutustilaisuutta ei ole aiemmin Suomessa järjestetty ja konferenssi pohjusti samalla myös vuoden 2014 Frankfurtin kirjamessuja, missä Suomi on teemamaana.
Tutkijakollega Maria Lassén-Seger zuumasi suomenruotsalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden tarjontaa. Suomenruotsalaisten tekijöiden, niin kirjailijoiden kuin kuvittajienkin, kokema erillisyyden tuntu tuli monin kohdin Lassén-Segerin alustuksessa ilmi, kuten myös kirjailijoiden paneelikeskustelussa, jossa suomenruotsalaisista mukana olivat Minna Lindeberg ja Annika Luther ja suomalaisista kirjailijoista Sari Peltoniemi ja Terhi Rannela. Kaikki neljä pohtivat kiinnostavasti käännöksien merkitystä kirjailijan työssään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti