2. luukku: "Jotakin jännittävää on tapahtumassa"

Eppu Nuotio: Kingi ja joulujen joulu. Kuvittanut Katri Kirkkopelto. 122 sivua. Otava 2012.

Eppu Nuotion koira-aiheinen Kingi-sarja on ehättänyt kuudenteen osaan ja ilmassa on jo hyvästijätön tuntua.

Kingi-koira on varttunut arvokkaan koiravanhuksen ikään. Se seuraa rakkaan perheensä jouluvalmisteluja jotenkin tavattoman herkistyneenä ja aivan uusin silmin, aivan kuin tiedostaen että sen oma aika on käymässä vähiin. Kingillä on myös vastuullinen tehtävä valmentaa talon nuorempia koiria, Susse-neitiä ja Silviä, talon tavoille. 

Kingi kokee ratkovansa salapoliisin elkein erilaisia mysteerejä, jotka liittyvät emännän outoihin tempauksiin: 

Jotakin jännittävää on tapahtumassa, Kingi tuntee sen vanhoissa koiranluissaan. Keppinainen on ollut epätavallisen kiinnostunut siivoamisesta. Tänäänkin hän on jo raivannut olohuoneen tavarakasoja ja kävelyttänyt imuria ympäri taloa. Matotkin vaihtoivat lattialla väriä. Isonenä kantoi kesätaivaan siniset rullalle saunatupaan ja Keppinainen levitti omenanpunaiset niiden tilalle.

Kingi, Susse-neiti ja Silvi ihmettelevät Keppinaisen korttipyykkinarua. Katri Kirkkopellon kuvitusta Eppu Nuotion lastenromaaniin Kingi ja joulujen joulu, Otava 2012. 

Nuotion teksti huokuu eläinrakkautta… ja ihmisrakkautta! Koko perhe kokoontuu viettämään yhdessä joulua saaristoon. Kirjailija Eppu Nuotion oman perheen jäsenet ja tiivis perheyhteys ovat selvästi olleet esikuvina myös Kingin perheen joulunvietolle. 

Kingin heikentyneet voimat otetaan huomioon ja tehdään kaikki mahdollinen, jotta se pääsisi vielä kerran kuusimetsään valitsemaan parasta joulukuusta.

Hyvä esimerkki siitä, kuinka lastenromaanissa kuvitus elävöittää hauskasti tekstiä. Taiton avulla kuvitus yhdistyy saumattomasti tekstin lomaan. Katri Kirkkopellon kuvitusta Eppu Nuotion lastenromaaniin Kingi ja joulujen joulu, Otava 2012.

Kingi seuraa perheen jouluvalmisteluja lapsen lailla, uteliaasti, ja vähän tietämättömänä kaikkien perinteiden yhteenkuuluvuudesta. Samanlaista viehättävää "joulun tutuksi tekemisen tekniikkaa" on hyödyntänyt myös Tove Jansson klassisessa kertomuksessaan "Kuusi".

Sunnuntaiaamuna Kingi herää siihen, että joku laulaa Hoosiannaa. Se joutuu venyttelemään pitkään, ennen kuin se saa vanhat lonkkansa vetreiksi ja pääsee liikenteeseen. Se löntystää kohti laulua ja vilkaisee ohi mennessään seinällä olevaa kalenteria. Tämän päivän luukussa palaa kynttilä.
                Keppinainen on keittiössä yksin. Seisoo radion vieressä, katselee merelle ja laulaa sydämensä kyllyydestä. Hän on jostakin syystä sytyttänyt neljästä kyntteliköstä olevasta kynttilästä vain yhden. 

Kingi ottaa tehtäväkseen vahtia joulukinkun paistumista. Katri Kirkkopellon kuvitusta Eppu Nuotion lastenromaaniin Kingi ja joulujen joulu, Otava 2012. 

Kingi ja joulujen joulu on luokiteltavissa lastenromaaniksi. Sen kirjasintyyppi on riittävän iso hiljattain lukeman oppineen lapsen tarpeisiin. Katri Kirkkopellon koiramaiset potretit ovat eloisia ja ihmisetkin vilahtelevat sentään aukeamilla toisinaan.

Nuotion romaanissa on sellaista joulunviettoon kuuluvaa tunnelmointia, että aikuinenkin lukee sen mielikseen nostattamaan omaa joulumieltään.