Terveisiä Lappeenrannasta ja Venäjältä ! Osa 1.

Koko eilinen päivä hujahti Lappeenrannassa suomalais-venäläisessä lastenkirjallisuusseminaarissa, joka oli osa EU-rahoitteista maiden välistä kulttuuri- ja tieto-taitovaihtoa.

Lappeenrannan kaupunginkirjastossa järjestetyssä seminaarissa oli osanottajia reilut 20 Lappeenrannan alueelta ja Venäjältä: kirjastonhoitajia, opettajia ja kulttuurialan osaajia.

Oli hauska tavata aina yhtä iloisen-energistä venäläisen lastenkirjallisuuden agitaattoria ja lähettilästä, suomalaista lasten- ja aikuistenkirjallisuutta viime vuosina paljon venäjäksi kääntänyttä Anna Sidorovaa, joka kertoi venäläisen lastenkirjallisuuden historiasta ja nykyhetkestä.

Anna Sidorova on koordinoi parhaillaan viime syksynä alkanutta yksivuotista Matroskin-hanketta, joka kehittää venäjänkielisiä palveluita lapsille ja perheille koko pääkaupunkiseudun HelMet-verkon kirjastoissa. 

Hankkeen puitteissa järjestetään koulutusta venäläisestä lastenkirjallisuudesta, kirjavinkkausta kouluissa ja päiväkodeissa, satutunteja kirjastoissa sekä kirjailijavierailuita. 

Suomen- ja venäjänkielisillä Matroskin-sivuilta löytyy menovinkkejä – esimerkiksi tiedot pääkaupunkiseudulla järjestettävistä venäjänkielisistä satutunneista ja kirjailijavierailusta. 

Sivuilta selviää sekin, että Alexander Reichsteinin Mutatis Mutandis - näyttely jatkaa Annantalon jälkeen Espoossa Sellon kirjastossa 8. helmikuuta lähtien. 

Matroskin-sivustoilla esitellään myös uusinta venäläistä lastenkirjallisuutta, venäjäksi ilmestynyttä käännöskirjallisuutta sekä venäjäksi käännettyjä suomalaisia lastenkirjoja. Kaikki esitellyt kirjat ovat myös lainattavissa HelMet-kirjastoista! 

Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa näihin sivuihin. Sivuston nimi tulee tietysti Eduard Uspenskin lastenkirjoista tutusta Matroskin-kissasta! Ja yllä olevan logon ovat suunnitelleet lastenkirjakuvittajat Salla Savolainen ja Christel Rönns.

Rouva Huu lupaa palata venäläisen lastenkirjallisuuden isähahmoon,  Kornei Tsukovskiin (1882–1969), Lastenkirjahyllyssä mitä pikimmin! Tsukovskilla on yhteyksiä myös Suomeen: hän asui Karjalan Kannaksella, Kuokkalassa ja hänen ensimmäinen lastenkirjansa Krokodil (1916/1917) syntyi tiettävästi junamatkalla Helsingistä Pietariin, kun kirjailija yritti hauskuttaa sairastunutta poikaansa pitkän matkan aikana.

Myös toinen keskeinen lastenkirjaklassikko, lastenrunoilija Samuil Marsak (1887–1964), on lepuuttanut esikoistyttären traagisen kuoleman jälkeen hermojaan vuonna 1915 Edvard Lybeckin perustamassa Elämänmäen hermotauti- ja luonnonparantolassa Vilppulassa.   

Pitkälti Anna Sidorovan aktiivisuuden ansiosta suomalaista lastenkirjallisuutta on viime vuosina saatu paljon venäjäksi. 

Toissa vuonna ovat ilmestyneet hänen käännöksensä Stella Parlandin ja Linda Bondestamin runokuvakirjasta Katastrofer och strofer om slummer och stoj, Reetta Niemelän ja Salla Savolaisen kuvatietokirjasta Tikkumäen talli, Hannele Huovin ja Jukka Lemmetyn Urpo ja Turpo -kirjoista sekä Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu supersankareina -kirjasta. 

Tänä vuonna julkaistaan Sidorovan käännökset Hannele Huovin & Kristiina Louhen kuvakirjasta Jättityttö ja Pirhonen, Mauri Kunnaksen Robin Hoodista ja Koirien Kalevalasta, Siri Kolun Me Rosvoloista ja Yrjö Kokon Pessistä ja Illusiasta!

Rouva Huu palaa venäläisen lastenkirjallisuuden nykytrendeihin vielä toisessa postaksessa. Kiitos eilisen seminaarin järjestäjille ja aktiivisille osanottajille!