Moderni toisinto klassisten tyttökirjojen paatoksellisuudesta

Jacqueline Wilson: Salainen siskoni. Suomentanut Terhi Leskinen. 303 sivua. Otava 2013. Kansikuva Nick Sharrat.

Jacqueline Wilson -fanit saavat jälleen nautiskella uudesta suomennoksesta.

Jacqueline Wilson (s. 1945) on iso-britannialaisen nykynuortenkirjallisuuden tunnetuin nimi. Hän kirjoittaa syrjäytyneistä perheistä, köyhyydestä, karuista elämänkohtaloista, vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen kipupisteistä hyvin raadollisesti ja avoimesti.

Wilsonin suosio perustunee nähdäkseni ennen muuta vankkumattomaan lojaalisuuteen, jolla hän suhtautuu lapsipäähenkilöihin. Hän ei kaihda esittää aikuisten julkeutta, itsekkyyttä ja keskenkasvuisuutta. Rankoista elämänkohtaloista huolimatta lapset luovivat monien vastusten läpi ilman suurempia traumoja. 

Hänen kerronnalliset ratkaisunsa ovat jossain määrin jopa naiiveja ja epäuskottavia, mutta dramaattisen juonen punojana hän on joka tapauksessa vertaansa vailla.

Salainen siskoni -romaanissa on jo vanhoista tyttökirjoista tuttu aihelma: päähenkilöinä ovat rikas tyttöraukka, aikanaan maineikkaan rocktähden vanhin tytär Sunset, sekä hänen sisarpuolensa, köyhän yksinhuoltajaäidin kasvattama  oikeudentuntoinen Destiny.

Tyttöjen tiet kohtaavat hetkellisesti. Sunsetin isä ei tunnusta Destinyä aviottomaksi lapsekseen, mutta tytöt tunnistavat heti sielunsukulaisuuden ja ryhtyvät pitämään yhteyttä.

Ulkoisesti vauras kasvuympäristö ei tee Sunsetiä onnelliseksi. Hän aistii vanhempiensa tulehtuneet välit, isän syrjähypyt ja äidin turmeltuneisuuden luxus-elämän paineissa. 

Yhdessä lastenhoitajan kanssa 10-vuotias Sunset kantaa ison vastuun sisaruksistaan, Acesta ja Sweetiestä. Wilson kuvaa perheen vanhempien tunneköyhyyttä ja julkisuudenkipeyttä hyvin raadollisesti. Hyvinkin rankkojen lapsikohtaloiden kuvaukseen tuo hänen kirjoissaan aina lohtua se, että näillä eri tavoin kaltoinkohdelluilla lapsilla on kuitenkin aina joku perheen ulkopuolinen tukija, joka näkee kulissien läpi ja pyrkii edesauttamaan muutoksen syntymistä. 

Destinyn äiti on sairaalloinen ja joutuu tekemään useampaa työtä elättääkseen itsensä ja tyttärensä. Pienperheen aiemman ahdingon kuvaus on puistattavaa sosiaaliraporttia:

Äiti kävi sosiaalitoimistossa anelemassa uutta patjaa. Mutta siellä oltiin sitä mieltä, että no, te asutte Latschfordin vuokrataloalueella, joten olette yhteiskunnan pohjasakkaa. Minkä me sille mahdamme, ette te olette likaisia, emme me voi jaella teille uusia patjoja viiden minuutin välein. Niinpä äiti sanoi heille yhtä sun toista, ja me yritimme pärjätä ilman patjaa monta kuukautta ja käperryimme yhdessä sohvatyynyille äidin peitto allamme ja minun nallepeittoni päällämme. Minusta oli oikeastaan mukavaa maata niin lähekkäin, mutta äidin selkä tuli siitä kipeäksi.

Äiti saa yllättävän perinnön vanhalta mieheltä, jonka kotiapuna hän on toiminut, ja niin Destiny muuttaa äitinsä kanssa omaan pientaloon lähiöön, joka on suhteellisen hyvässä maineessa. Destinyn on kuitenkin vaikea löytää omaa paikkaansa uudessa luokassa ja hän tuntee itsensä ulkopuoliseksi. 

Destiny on perinyt isänsä laulun lahjat ja kun koulussa järjestetään kykykilpailu, hän pääsee näyttämäään taitonsa julkisesti. Ja siitä poikii – tietysti – ennalta-arvattava käänne aivan romaanin loppukliimaksina. 

Wilson ei lähde eettisesti arveluttavassa loppukäänteessäkään besserwisseröimään ja spekuloimaan hankkeen mielekkyyttä, vaan tuulettaa antaumuksella mukana Destinyn ja hänen äitinsä haaveiden täyttymystä. 

Juuri tällainen harmaasta arjesta ponnistava yltiöoptimistinen elämänasenne selittää kirjailijan suosiota. Jacqueline Wilson antaa lukijoilleen päiväunia ja unelmia, joille tuntuu aina löytyvän katetta. 

Myös lukija on Wilsonin tapaan aivan varma siitä, että Destinyn äidinrakkaus ei vie tyttöä paheen tai ahneuden teille. Tältä osin Salaiset siskokset muistuttaa monien vanhojen tyttöromaanien paatosta ja ylevyyttä.

Wilsonin edellinen suomennos Yökylässä on arvioitu  Lastenkirjahyllyssä.  

Otava on myös ottanut uuden painoksen romaanista Kahden kodin välillä, joka kertoo avioerosta lapsen näkökulmasta.