Helsingin Sanomien
Teema-lehti 2/2013. Muumitaiteilijan sata vuotta. Tove, ihmisyyden puolustaja.
98 sivua. Sanoma News OY, Helsingin Sanomat 2013.
Helsingin Sanomat pohjustaa näyttävästi Tove
Janssonin ensi vuoteen ajoittuvaa syntymän satavuotisjuhlaa Teema-lehden numerolla. Lehden
kuvatoimitus ja taitto on pieteetillä toteutettu ja se kuulunee itsestään selvyytenä kaikkien Muumi-fanien kokoelmaan.
Lehdessä
valotetaan monelta taholta Tove Janssonin elämää ja tuotantoa. Tuija Pallaste vie jutussaan Janssonin
omimpien maisemien äärelle, Porvoon Klovharunin pikkuruisesta saaresta Pariisin
taiteiljakortteleihin ja Ullanlinnan taiteilija-asuntoon.
Pallaste on myös
haastatellut uuden elämäkerran Janssonista
kirjoittanutta taidehistorioitsija Tuula
Karjalaista. Artikkelissa Tove, nuori kapinallinen, ruoditaan Janssonin rakkauksia ja valotetaan
boheemin luonteen eri puolia.
Jouni K. Kemppainen on tavannut Tove Janssonin 93-vuotiaan veljen Per-Olov Janssonin, jolle lähestyvä
juhlavuosi teettää myös kiireitä: Lontoossa avautuu muun muassa laaja Tove
Jansson -aiheinen valokuvanäyttely, jonka työt ovat pääosin veljen ottamia.
Seija
Sartin henkilöhaastattelun kohteena on Sophia
Jansson, Tove Janssonin veljen Lars
Janssonin tytär, joka nykyisin hallinnoi yhdessä miehensä Roleff Kråkströmin kanssa Tove
Janssonin tekijänoikeuksia ja Muumi-tuoteperhettä.
Jukka-Pekka Raesteen haastattelussa Kråkströmistä käy selville muun
ohessa se, että Arabian muumimukeja tehdään Fiskarsissa nykyisin miljoonan
mukin vuositahtia. Politiikan toimittaja Unto
Hämäläinen kertoo myös omasta muumimukiepisodistaan Helsingin
Stockmannilla.
Muumi-kultin
eri osa-alueita otetaan niin ikään haltuun: Tanja Vasama on haastatellut brittiläisen Sort of Books -kustantamon
edustajia Britanniassa viime vuosina uudelleen syntyneestä Muumi-buumista.
Japanilainen
Erika Takahashi rakastui Janssonin
Muumeihin ja Suomeen siinä määrin, että muutti jo lukiolaisena Suomeen. Leena Virtasen puheenvuoro-palstalla
pohditaan muumikirjojen merkitystä lasten- ja aikuistenkirjallisuutena ja
haastatellaan myös muumitutkija Sirke
Happosta.
Saska Saarikoski puntaroi omassa kolumnissaan erilaisten
lastenkirjojen käyttöarvoa iltasatukirjallisuutena lapsen ja aikuisen näkökulmasta.
Onkin
erinomaista, että Saarikoski brändää itseään jo hyvissä ajoin lastenkirjoihin
kallellaan olevaksi: häneltähän ilmestyy syksyllä Otavalta myös ensimmäinen lastenkirja,
Erika Kallasmaan kuvittama
lastenromaani Meidän isä on hammaspeikko
!
Itselleni
antoisin haastattelu oli teemanumeron lopussa, Tove Janssonin pitkäaikaisen ystävän,
näyttelijä Birgitta Ulfssonin, haastattelu, jossa Janssonista piirtyy
hippoihin ja antaumukselliseen juhlintaan mieltyneen ystävän muotokuva.
Isompien
haastatelujen lomassa on erilaista muumi-aiheista triviatietoa, mukana myös Alfons Tallgrenin laatima muumivisa.
Tove Jansson on romaanimuotoisen lastenkirjallisuuden suurin taituri suomalaisessa kirjallisuudessa. Myös suomentajat olivat Muumi-romaaneissa samaa tasoa, joten ainakin kahdella kielellä on voitu nauttia laadukkaasta tekstistä.
VastaaPoistaMuumi-romaanit kuuluvat C.S. Lewisin Narnia-sarjan rinnalle kaanonissa, Astrid Lindgrenin Peppi- ja Eemeli-kertomusten ohella.
Muumit eivät tosin kuuluneet lapsuuteeni, mutta Kuka lohduttaisi Nyytiä? piintyi mieleeni päiväkerhotädin lukemana. Ihastus ei ole sittemmin lakannut.
Vuosi, pari sitten brittiläisessä Guardianissa kehuttiin Janssonin aikuisille suunnattuja kirjoja, jotka kenties vielä odottavat arvostustaan. H.C. Andersenin muu kuin satutuotanto lienee paljolti unhottunut, mutten osaa sanoa sen tasosta, kun en ole lukenut.
- Klaus Kuurinmaa