maanantai 27. toukokuuta 2013

Tove tutuksi













Helsingin Sanomien Teema-lehti 2/2013. Muumitaiteilijan sata vuotta. Tove, ihmisyyden puolustaja. 98 sivua. Sanoma News OY, Helsingin Sanomat 2013.








Helsingin Sanomat pohjustaa näyttävästi Tove Janssonin ensi vuoteen ajoittuvaa syntymän satavuotisjuhlaa Teema-lehden numerolla. Lehden kuvatoimitus ja taitto on pieteetillä toteutettu ja se kuulunee itsestään selvyytenä  kaikkien Muumi-fanien kokoelmaan. 

Lehdessä valotetaan monelta taholta Tove Janssonin elämää ja tuotantoa. Tuija Pallaste vie jutussaan Janssonin omimpien maisemien äärelle, Porvoon Klovharunin pikkuruisesta saaresta Pariisin taiteiljakortteleihin ja Ullanlinnan taiteilija-asuntoon. 

Pallaste on myös haastatellut uuden elämäkerran Janssonista kirjoittanutta taidehistorioitsija Tuula Karjalaista. Artikkelissa Tove, nuori kapinallinen, ruoditaan Janssonin rakkauksia ja valotetaan boheemin luonteen eri puolia.

Jouni K. Kemppainen on tavannut Tove Janssonin 93-vuotiaan veljen Per-Olov Janssonin, jolle lähestyvä juhlavuosi teettää myös kiireitä: Lontoossa avautuu muun muassa laaja Tove Jansson -aiheinen valokuvanäyttely, jonka työt ovat pääosin veljen ottamia.

Seija Sartin henkilöhaastattelun kohteena on Sophia Jansson, Tove Janssonin veljen Lars Janssonin tytär, joka nykyisin hallinnoi yhdessä miehensä Roleff Kråkströmin kanssa Tove Janssonin tekijänoikeuksia ja Muumi-tuoteperhettä.

Jukka-Pekka Raesteen haastattelussa Kråkströmistä käy selville muun ohessa se, että Arabian muumimukeja tehdään Fiskarsissa nykyisin miljoonan mukin vuositahtia. Politiikan toimittaja Unto Hämäläinen kertoo myös omasta muumimukiepisodistaan Helsingin Stockmannilla.

Muumi-kultin eri osa-alueita otetaan niin ikään haltuun: Tanja Vasama on haastatellut brittiläisen Sort of Books -kustantamon edustajia Britanniassa viime vuosina uudelleen syntyneestä Muumi-buumista.

Japanilainen Erika Takahashi rakastui Janssonin Muumeihin ja Suomeen siinä määrin, että muutti jo lukiolaisena Suomeen. Leena Virtasen puheenvuoro-palstalla pohditaan muumikirjojen merkitystä lasten- ja aikuistenkirjallisuutena ja haastatellaan myös muumitutkija Sirke Happosta.

Saska Saarikoski puntaroi omassa kolumnissaan erilaisten lastenkirjojen käyttöarvoa iltasatukirjallisuutena lapsen ja aikuisen näkökulmasta.

Onkin erinomaista, että Saarikoski brändää itseään jo hyvissä ajoin lastenkirjoihin kallellaan olevaksi: häneltähän ilmestyy syksyllä Otavalta myös ensimmäinen lastenkirja, Erika Kallasmaan kuvittama lastenromaani Meidän isä on hammaspeikko !

Itselleni antoisin haastattelu oli teemanumeron lopussa, Tove Janssonin pitkäaikaisen ystävän, näyttelijä Birgitta Ulfssonin,  haastattelu, jossa Janssonista piirtyy hippoihin ja antaumukselliseen juhlintaan mieltyneen ystävän muotokuva.

Isompien haastatelujen lomassa on erilaista muumi-aiheista triviatietoa, mukana myös Alfons Tallgrenin laatima muumivisa.

1 kommentti:

  1. Tove Jansson on romaanimuotoisen lastenkirjallisuuden suurin taituri suomalaisessa kirjallisuudessa. Myös suomentajat olivat Muumi-romaaneissa samaa tasoa, joten ainakin kahdella kielellä on voitu nauttia laadukkaasta tekstistä.

    Muumi-romaanit kuuluvat C.S. Lewisin Narnia-sarjan rinnalle kaanonissa, Astrid Lindgrenin Peppi- ja Eemeli-kertomusten ohella.

    Muumit eivät tosin kuuluneet lapsuuteeni, mutta Kuka lohduttaisi Nyytiä? piintyi mieleeni päiväkerhotädin lukemana. Ihastus ei ole sittemmin lakannut.

    Vuosi, pari sitten brittiläisessä Guardianissa kehuttiin Janssonin aikuisille suunnattuja kirjoja, jotka kenties vielä odottavat arvostustaan. H.C. Andersenin muu kuin satutuotanto lienee paljolti unhottunut, mutten osaa sanoa sen tasosta, kun en ole lukenut.

    - Klaus Kuurinmaa

    VastaaPoista