perjantai 7. kesäkuuta 2013

Iloa uudesta kirjasta, osa 6: Monikulttuurinen lastenkirjallisuus tutuksi












Toim. Anna Rastas: Kaikille lapsille. Lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa. 318 sivua. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2013. Kansikuva Sasha Huber. Kannen suunnittelu Jaana Tarsa.



Sopivasti alkaneen kesän kunniaksi ilmestyi tämä artikkelikokoelma, jonka parissa rouva Huu on tehnyt antaumuksellisesti töitä yli kolmen vuoden ajan.

Kirjan syntysanat luotiin jo keväällä 2010, kun Tampereen yliopistossa järjestettiin seminaari Kirjoja kaikille lapsille! Lastenkirjallisuus monikulttuurisessa Suomessa.

YTT Anna Rastaan johtama imponoiva seminaari oli monitieteinen ja -kulttuurinen. Näkökulmia siilattiin niin maahanmuuttajien, eri alojen tutkijoiden, kirjastonhoitajien, opettajien, kustantajien, kuvittajien ja kirjailijoiden kautta.  

Osallistuin seminaariin kahden työpajan vetäjänä. Jo seminaarin aikana oli ilmeistä, että sen tärkeää ja keskustelua herättänyttä antia oli  järkevää koostaa myös kirjaksi asti.

Artikkelikokoelman rikkautena on sen monitieteisyys. Monikulttuurista lasten- ja nuortenkirjallisuutta haravoidaan kirjallisuustieteen (PHH ja Raisa Simola) lisäksi myös kasvatustieteen (Juli Aerila ja Jaana Pesonen), taiteen tutkimuksen (Helena Oikarinen-Jabai), kielitieteen (Sirkku Latomaa), politiikan tutkimuksen (Mai Palmberg) sekä sosiaaliantroplogian (Anna Rastas ja Ulla Vuorela) näkökulmista. Näiden lisäksi kokonaisuutta täydentävät vielä lontoolaisen kustantajan Sharmilla Beezmohunin ja sveitsiläis-haitilaisen kuvataiteilijan Sasha Huberin omakohtaiset kokemukset.

Artikkelien aineistona on sekä uutta että vanhaa, jo klassikoitunutta tai omana aikanaan keskeistä lasten- ja nuortenkirjallisuutta.

Tähän kuvituskuvaan kiteytyy mielestäni havainnollisesti uusimman
kotimaisen lastenkirjallisuuden yleiseen suvaitsevaisuuten kannustava viesti:
eri kulttuureista ja maista tulevat lapset pelaavat iloisesti yhdessä. Liisa Kallion
kuvitusta kuvakirjaan Lentävä talo, Tammi 2003. 

Artikkelissani Lasten kuvakirjojen pitkä tie tasa-arvoisiin esitystapoihin  otan haltuun määrällisesti suuren aineiston: alkaen Arvid Lydeckenin Afrikka-aiheisista kokoelmista Aale Tynnin,  Martti Haavion ja A. Hinkkasen Kultaisesta aapisesta aina Sanna Pelliccionin Onni-poika saa ystävän -kuvakirjaan (Minerva 2012) asti ja todennan lastenkirjoissa nähtävää vähittäistä yhteiskunnallista muutosta kuvata entistä monikultturisemmaksi käyvää suomalaista yhteiskuntaa.  


Yhdessä Anna Rastaan kanssa kirjoitetussa artikkelissa  Lastenkirja maahan-muuttajana. Kuinka etiopialaiset sadut ja tarinat kääntyvät suomalaiseen kulttuuriin? kuvaamme Suomi-Etiopia-seuran hanketta, jossa etiopialaisia satuja ja tarinoita on pyritty kotouttamaan paitsi Suomessa asuvien etiopialaisten lasten ja nuorten niin myös suomalaisten lasten tarpeisiin. 


Kahden artikkelin lisäksi olen koostanut artikkelikokoelman loppuun valikoimaluettelon suomeksi julkaistuista monikulttuurisuutta käsittelevistä lasten kuvakirjoista eri vuosikymmeniltä.

Yleistajuinen artikkelikokoelma on kohdennettu kaikille lasten ja nuorten parissa työskenteleville: tutkijoille, opettajille, maahanmuuttajien kanssa töitä tekeville viranomaisille, kirjastonhoitajille, vanhemmille ja isovanhemmille sekä muille kasvattajille, jotka ovat kiinnostuneet lastenkirjallisuuden merkityksestä osana suomalaista yhteiskuntaa.

Kursailematta tohdin sanoa, että kirja ilmestyy kreivin aikaan rikastuttamaan moniaalla versovaa keskustelua. Artikkelikokoelma tekee tiettäväksi, kuinka monikulttuurisuuden teemat ovat olleet näkyvästi jo 1990-luvulta lähtien esillä kotimaisissa lastenkirjoissa, siinä missä aikuistenkirjallisuus on vähin erin vasta vuosituhannen taitteessa herännyt verkkaisesti työstämään aihetta!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti